Aamuviideltä tien varrella notkuu muutamia kymmeniä afrikkalaisia. He odottavat onnenkantamoista, satunnaista kutsua töihin.

Abdul, 24, on asunut Hal Farin avoimessa vastaanottokeskuksessa Maltalla jo vuodesta 2006.

”Me odotamme. Elämme odottaaksemme. Suljetussa vastaanottokeskuksessa odotamme turvapaikkapäätöstä, ulkoilulupaa, vapautumista. Vapauduttuamme odotamme työlupaa, perheen yhdistämistä, kotia. Odotamme joka päivä tien varrella, että joku hakisi töihin. Odotamme, että saisimme tarpeeksi rahaa säästöön. Ja joka päivä pelkäämme, että viranomaiset karkottavat meidät.” Abdul ei päässyt Italiaan, jonne alunperin pyrki. Täällä on silti parempi olla kuin kotona Somaliassa.

”Kukaan ei pääse silpomaan machetella”, hän naurahtaa, mutta ei vitsaile.

408 000 asukkaan Malta saa väkilukuun suhteutettuna vuosittain eniten turvapaikanhakijoita Euroopassa. EU puolestaan edellyttää, että turvapaikanhakijan hakemus käsitellään ensimmäisessä maassa, johon hän saapuu. Hyvin usein se on Malta.

Välimerellä sijaitsevan Maltan saaren eteläpuolella on Libya, pohjoispuolella Italia. Siirtolaiset pyrkivät Libyasta kohti Italian rannikkoa veneillä. Samalla he ylittävät Maltan pelastusalueen. Lakien mukaan kiinni jääneet siirtolaiset kuljetetaan lähimpään satamaan. Vuodesta 2002 lähes 12 000 siirtolaista on saapunut Maltalle.

Euroopan komissio on pyytänyt muita EU-maita ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita Maltalta. Toistaiseksi vain kuusi maata on suostunut keventämään Maltan taakkaa. Mutta määrät ovat vaatimattomia: Ranska ottaa 100 turvapaikanhakijaa, Saksa 12, Slovakia 6. Maltan on taisteltava yksin.

Eniten Maltaa auttaa Yhdysvallat. Se otti viime vuonna vastaan 177 pakolaista Maltalta ja on luvannut kolminkertaistaa määrän tänä vuonna.

Maltan tilanteeseen suhteutettuna luvut eivät päätä huimaa. Espoon kokoisella saarella on tällä hetkellä arviolta 5500 turvapaikanhakijaa.

”Vankiloita huonommat olot”

”Jos maahanmuuttaja on oikeutettu hakemaan turvapaikkaa, hän ei ole tehnyt mitään laitonta”, sanoo Integra Foundation -järjestön Maltan-edustaja Shaun Grech.

Siitä huolimatta Maltalla siirtolainen, jolla ei ole passia tai viisumia, sijoitetaan suljettuun vastaanottokeskukseen. Ne ovat vankiloita.

”Olot ovat huonommat kuin mitä olen nähnyt Filippiinien kuolemaantuomittujen sellissä sekä niin Palestiinan kuin Maltankin vankiloissa”, kuvailee entinen diplomaatti, joka ei halua nimeään julki. Pahamaineisin on Safi Barracks. Noin 50 neliömetrin selliosastoissa on ollut enimmillään sata henkeä. Yksityisyyttä ei ole, eikä muuta tekemistä kuin tuijottaa pientä tv:tä tai pelata palloa pihalla. ”Jotkut kaipaavat omaa rauhaa niin paljon, että ahtautuvat kaltereiden ja ikkunan väliin pienelle ikkunalaudalle tarkkailemaan elämää piikkilangan ulkopuolella”, diplomaatti kuvailee.

Hygienian taso on huono, ja meteli kova aamusta iltaan. Vangit ovat kertoneet vartijoiden käyttävän ajoittain väkivaltaa.

Vapaaksi pääsyä saattaa joutua odottamaan 12–18 kuukautta. Jos turvapaikkahakemus on tämän jälkeen yhä vireillä, hakija siirretään avoimeen keskukseen.

Avoimissa keskuksissa, Hal Farin telttakylässä ja Hangarin lentokonesuojassa, olosuhteet eivät ole juurikaan paremmat.

Telttakylän yhteen telttaan mahtuu parikymmentä asukasta. Väkivalta on yleistä. Myös kylmyys, kuumuus ja kosteus vaivaavat. Syyskuun tulvassa vesi ylsi patjoille saakka.

”En inhoa täällä mitään muuta niin paljon kuin kylmyyttä”, Abdul sanoo.

Avoimissa keskuksissa turvapaikanhakijat voivat hakea työlupaa ja jopa opiskella, jos heillä on siihen varaa. Työ on useimmiten laitonta. Harva maltalainen haluaa palkata afrikkalaisia siirtolaisia, saati maksaa heistä veroa.

Kriittisyys kasvussa

Malta myöntää turvapaikan noin 60 prosentille hakijoista. Suurin osa heistä saa “toissijaisen suojelun”, joka ei anna oikeutta asua muualla kuin Maltalla.

Myös hylätyn turvapaikkapäätöksen saaneet turvapaikanhakijat saavat oleskella maassa ja etsiä töitä, mutta heillä ei ole oikeutta kansalaisuuteen, sosiaaliturvaan tai asuntoon. Heidät voidaan karkottaa kotimaahansa milloin tahansa, mutta karkotuksia toteutetaan vain harvoin.

Moni maltalainen pitää venepakolaisia rikollisina. Katujen graffiteissa vaaditaan mustia ulos ja moni ravintola käännyttää maahanmuuttajat jo ovella.

Vastaanottojärjestelmä ja erityisesti suljettu vastaanottokeskus lisäävät vaikutelmaa venepakolaisista rikollisina.

”Järjestelmä on kriminalisoinut maahanmuuttajat tehokkaasti”, Grech toteaa.

Venepakolaiset koetaan uhkana maltalaiselle yhteiskunnalle. Syvään juurtunut katolisuus vahvistaa ennakkoluuloja, etenkin kun valtaosa pakolaisista on muslimeja.

Myös EU-kriittisyys on lisääntynyt maltalaisten keskuudessa. Pienen saarivaltion jättäminen yksin pakolaistulvan kanssa on vaikea sulattaa.

Turvapaikkajärjestelmän parantamista vastustetaan usein vetoamalla siihen, että liian hyvä järjestelmä houkuttelisi lisää pakolaisia.

Ammattina kyltinpitelijä

Suurin osa turvapaikan Maltalta saavista turvapaikanhakijoista tulee Somaliasta, Eritreasta tai Etiopiasta. Niistä kaikista matka on niin pitkä, kallis ja vaarallinen, että venepakolaisten määrä tuskin kasvaa.

”Ei-kriittisiltä” alueilta tulevat ovat hyvin harvoin oikeutettuja turvapaikkaan. Yksi keskeinen tapa vähentää venepakolaisuutta onkin tiedon jakaminen lähtömaissa.

Monet järjestöt pyrkivät kertomaan potentiaalisille pakolaisille riskeistä jo ennen lähtöpäätöstä: matka on vaarallinen, eikä hakija todennäköisesti saa turvapaikkaa.

Talvisin venepakolaisten määrä päinvastoin laskee. Kylmyyden lisäksi matkoja on vähentänyt Italian solmima talouspoliittinen sopimus Libyan kanssa. Libyan maine pakolaisasioissa on huolestuttava, ja Italian vaatimukset venepakolaisuuden ehkäisemiseksi ovat koventaneet otteita Libyassa entisestään.

Venepakolaisten määrän hetkellinen lasku ei kuitenkaan helpota Maltaa, jolla on yhä tuhansia hakemuksia käsiteltävänä.

Vaikka tilanne on epätoivoinen, ruohonjuuritasolla näkyy merkkejä myös solidaarisuudesta. Hyvää tahtovat maltalaiset kantavat oman pienen kortensa kekoon.

Pääkaupunki Vallettan valtakadulla seisoo joka päivä satunnainen afrikkalaistaustainen mies pientä alusvaateliikettä mainostavan kyltin vierellä, aamusta iltaan. Palkkaa maksetaan noin euro tunnilta. Kaupan omistaja osoittaa hämmästyttävää myötämielisyyttä – kyltti seisoisi kadulla itsestäänkin. Haastateltujen turvapaikanhakijoiden nimet on muutettu.

Laiton siirtolainen

Laiton siirtolainen Jokainen EU-maahan saapuva siirtolainen on lailla oikeutettu hakemaan turvapaikkaa. Ilman passia maahan saapuva siirtolainen ei täten ole laiton. Sen sijaan laiton on siirtolainen, joka ei esimerkiksi poistu maasta oleskeluluvan päättymisen jälkeen, tai saapuu maahan hakematta suhteellisen pian turvapaikkaa. Myöskään hylätyt turvapaikanhakijat eivät ole laittomasti maassa.