Idea rahoitusalan verotuksesta saa yhä enemmän kannatusta. Myös Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on ilmoittanut selvittävänsä riskiveroa, jolla finanssialalta kerättäisiin varoja tuleviin talouskriiseihin varautumiseksi.
IMF:n pääjohtaja Dominique Strauss-Kahn kertoi suunnitelmista valuuttarahaston ja Maailmanpankin lokakuisessa Istanbulin huippukokouksessa.
Valuutanvaihtoveronakin tunnetun Tobinin veron Strauss-Kahn kuitenkin torjui. Saksa ja Ranska olivat ehdottaneet Tobinin veron käyttöönottoa G-20 -ryhmän syyskuisessa kokouksessa.
Valuuttarahasto pitää Tobinin veroa teknisesti ongelmallisena. Perinteisen rahoituslaitosten ja talousviisaiden argumentin mukaan vero on hankala toteuttaa, koska se toimisi halutulla tavalla vain jos kaikki maat ottaisivat sen käyttöön. Muuten veron voisi kiertää.
Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaisen mielestä argumenttia käytetään usein liian kevyesti:
”Ainahan joku kiertää veroja. Suomestakin on formulatyyppejä muuttanut Monacoon, eikä silti vaadita verotuksen lopettamista.” Pitää myös huomioida, että valuutan siirtämiseen vaikkapa veroparatiisiin liittyisi kustannuksia, hän muistuttaa.
Kannatus korkealla
Tobinin veron puolesta on syksyn mittaan ottanut kantaa moni huomattava poliitikko, kuten Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy ja Saksan valtiovarainministeri Peer Steinbrück. Euroopan parlamentissa veroa ovat puolustaneet ainakin vasemmisto ja vihreät.
Finanssialalta kuultiin harvinainen kommentti Tobinin veron puolesta elokuussa, kun Iso-Britannian rahoitusvalvonnan päällikkö Adair Turner tuki aloitetta.
”Tobinin veron mahdollisuudet ovat nyt selvästi paremmat kuin aikaisemmin”, kommentoi kansanedustaja Erkki Tuomioja sähköpostitse. ”Kehitysrahoituksen lisätarve kehitysmaiden saamiseksi mukaan uuteen ilmastosopimukseen painaa myös veron puolesta.”
Tuomioja korostaa, että varainsiirtoveron yleisen hyväksyttävyyden kannalta olisi tärkeää, että sen tuotto menisi selkeästi kehitysrahoitukseen.
Strauss-Kahnin mukaan IMF:n kaavailemalla rahoitusalan maksulla voitaisiin rahoittaa paitsi valuuttarahastoa myös kehitysmaita.
Massiivinen tuotto
Tobinin veroksi kutsutaan kansainvälistä valuutanvaihtoveroa, jota talousnobelisti James Tobin ehdotti ensi kerran vuonna 1972. Hänen mukaansa vero vakauttaisi kansainvälistä taloutta rankaisemalla lyhytaikaista valuuttakeinottelua. Samalla valtioiden taloudellinen itsenäisyys lisääntyisi.
Laajempaa suosiota vero sai vasta 1990-luvun lopulla muun muassa Kaakkois-Aasian valuuttaromahdusten vuoksi. Tobinin ideaa on sittemmin kehitetty edelleen. Veron puolelle monet saa sen massiivinen tuotto: jo murto-osaprosentilla rahoitusmarkkinoilta saisi verotettua kymmeniä miljardeja euroja vuosittain.
Julkaistu Kumppani-lehdessä 11/2009.