TIMO KURONEN
Viiksiveljien koomikkoryhmä poseeraa maailman tiedustelupalvelujen kylttien kanssa pienessä teatterissaan.
Par Par Lay menee Intiaan hoitamaan hammassärkyään. Hammaslääkäri ihmettelee, miksi mies tulee sinne asti: “Eikö teillä Burmassa ole hammaslääkäreitä?”
“Kyllä meillä on, tohtori”, Par Par Lay vastaa. “Mutta Burmassa emme voi avata suutamme.”
Tämä on yksi mandalaylaisen Moustache Brothers -varieteeryhmän kestovitseistä. Par Par Lay on burmalainen a-nyeint pwe -viihdyttäjä jo kolmannessa sukupolvessa. Ammatti on kulkenut suvussa – eikä hän muuta työtä ole vakavasti ajatellutkaan.
A-nyeint pwe -varieteehen kuuluu vitsejä, hassua kävelyä, nukketeatteria ja tanssia. Menneinä aikoina myös Burman kuninkaat tilasivat esityksiä omaksi viihdytyksekseen. Tai vaihtoehtoisesti he kuulostelivat omaa suosiotaan kansan parissa pidetyissä esityksissä.
Viiksiveljesten esityksissä on roimasti poliittista satiiria. Politiikka on herkkä aihe maassa, jossa yksikin väärä vitsi voi viedä vankilaan. Kuusikymppinen Par Par Lay on ollut vankilassa kolmesti. Viimeksi hänet pidätettiin syyskuussa 2007 buddhalaismunkkien suurmielenosoituksen aikaan.
Vuonna 1996 Moustache Brothers esiintyi Rangoonissa noin kahdelle tuhannelle ihmiselle, ja läsnä oli myös oppositiojohtaja ja Nobelin rauhanpalkinnon voittaja Aung San Suu Kyi. Sotilasjuntta ei esityksestä pitänyt, vaan Par Par Lay ja hänen viiksetön serkkunsa Lu Zaw saivat seitsemän vuoden pakkotyötuomion.
Kielitreeni tarpeeseen
Moustache Brothersin ytimen muodostavat kaksi ovenkahvaviiksistä veljeä ja yksi serkku. Lisäksi ryhmään kuuluu 10 muuta sukulaista.
Ennen vankilatuomioita ryhmä kiersi esiintymässä häissä, hautajaisissa ja festivaaleilla ympäri maata. Kun juntta määräsi kaksi kolmesta päähenkilöstä pakkotyöhön ja muun ryhmän kotiarestiin, Par Par Layn veli Lu Maw alkoi harjoitella vitsailua englanniksi.
Kielitreeni tuli tarpeeseen. Aung San Suu Kyin vierailtua vuonna 2002 ryhmän kotona Mandalayssa juntta kielsi viiksiveljesten burmankieliset esitykset kokonaan.
Ilman näyttäviä esiintymispukuja vedetyt englanninkieliset esitykset sen sijaan jätettiin rauhaan. Lu Maw onnistui vakuuttamaan viranomaiset siitä, että ryhmä vain harjoittelee turistien edessä – eihän varietee ole varieteetä ilman esitykseen oleellisena osana kuuluvia pukuja.
Moustache Brothersien vieraina käy lähinnä ulkomaalaisia matkailijoita. Reilun tunnin pituinen esitys käynnistyy, jos paikalle ilmestyy vähintään kolme ihmistä. Vanhassa kaksikerroksisessa talossa olevan kotiteatterin punaisille muovituoleille ei mahdukaan kymmentä katsojaa enempää. Sama huone on myös asuinkäytössä ja esiintymislava kootaan ja puretaan joka esityksen yhteydessä.
Lu Maw voivottelee matkailijoiden vähyyttä: juntan kovat otteet viimevuotisten mielenosoitusten taltuttamiseksi ovat pitäneet länsimaiset turistit kotonaan. Hän toivoo munkkeja tappaneiden sotilaiden joutuvan helvettiäkin kauemmaksi.
“Olette meillä kuitenkin turvassa. Anoppini ja puoli sukua on ovella katsomassa, etteivät poliisit pääse yllättämään”, hän vitsailee ja nauraa hampaat irvessä.
Kansikuvatyttö ja Hugh Grant
“Vaikka katumme on melko pimeä, olemme rikkaampia kuin amerikkalaiset tai eurooppalaiset”, Lu Maw lohkaisee. “Meilläpä on kahdenlaista sähköä: pimeää ja kirkasta. Kirkkaat valot muuttuvat usein pimeiksi yhtäkkiä.”
Mandalayn kaupungin eteläreunalla kadut ovat tosiaankin hämäriä. Veljekset kertovat alueen kuitenkin olevan Burman Broadway. Täällä sijaitsee lukuisia – tosin vähemmän kantaaottavia – pwe-tanssiryhmiä.
Lu Maw näyttää videolta, kuinka Hugh Grantin tähdittämässä Poika -elokuvassa mainitaan Par Par Lay ja kerrotaan, kuinka vitsailu Burmassa voi viedä vankilaan. Sitten hän kutsuu esiin vaimonsa ja näyttää, kuinka vaimo pääsi parikymmentä vuotta sitten italiankielisen Lonely Planet -matkaoppaan kanteen. “Olen onnekas, sillä saan nukkua joka yö kansikuvatytön vieressä.”
Tanssiesitykset alkavat, kun Lu Maw saa lopultakin vanhat kovaääniset kuntoon. Puvutkin ovat tulleet uudelleen mukaan kuvioihin. Suvun naiset esittävät tanssin nat-hengille. Lu Zaw näyttelee välillä yamazat-kansantarujen apinaa, välillä auringonvarjoa kantavaa yksinäistä surullista miestä. Jälkimmäinen on vastakohta perinteiselle versiolle, jossa hassutteleva mies on naisen komennossa.
Par Par Lay esittää, miten burmalaismiesten perinteinen longyi-hame puetaan ja miten rikolliset toimivat eri maissa. Lu Maw nostelee esille aiheeseen liittyviä kylttejä. KGB vilahtaa usein esiin: se on Moustache Brothersien käyttämä koodinimi Burman sotilasjuntalle.
Esityksen jälkeen vierailijat voivat kuvauttaa itsensä viiksiveljesten ja oman maansa salaisen poliisin kyltin kanssa. Mandalaylaisesta kodista marionettien alta löytyy myös Supo-kyltti.
Julkaistu Kumppani-lehdessä 2/2009