Metsätuhot maksavat enemmän kuin finanssikriisi

Maailma. Metsäkato aiheuttaa maailmanlaajuisesti suuremmat taloudelliset menetykset kuin finanssikriisi, Deutsche Bankin taloustieteilijä Pavan Sukhdev totesi lokakuussa. Sukhdev puhui Barcelonassa järjestetyssä maailmanlaajuisessa ympäristönsuojelukonferenssissa.

”Wall Street on menettänyt eri laskelmien mukaan finanssisektorilla yhdestä puoleentoista triljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Tällä hetkellä menetämme luonnon pääomaa vähintään kahdesta viiteen triljoonaan dollariin joka vuosi”, Sukhdev totesi BBC:lle.

Sukhdev johtaa Euroopan komission rahoittamaa tutkimushanketta, joka selvittää ekosysteemien tuhoutumisen taloudellisia vaikutuksia.

Metsät esimerkiksi turvaavat puhtaan veden saantia ja imevät itseensä merkittävintä kasvihuonekaasua hiilidioksidia. Kun metsät katoavat, ihmiset joutuvat joko keksimään tilalle korvaavia menetelmiä tai luopumaan metsien myönteisistä vaikutuksista. Molemmat vaihtoehdot maksavat.

Sukhdevin johtama tutkimusryhmä on arvioinut, että metsien kato aiheuttaa jopa seitsemän prosentin loven koko maailman bruttokansantuotteeseen.

Hallinto kohenee Afrikassa

Afrikka. Hallinto on parantunut valtaosassa Saharan eteläpuoleisen Afrikan maista, selviää lokakuussa julkaistusta tutkimuksesta. Liberia paransi hallintoaan eniten.

Harvardin yliopiston tutkimusryhmän tekemä selvitys tarkasteli Afrikan maiden hallintoa muun muassa oikeusturvan, ihmisoikeuksien ja terveys- ja koulutuspalveluiden saatavuuden näkökulmasta. Viime vuodesta tulostaan paransi 31 maata.

Tutkimuksen mukaan parhaiten hallittuja maita ovat Mauritius,

Seychellit, Kap Verde, Botswana ja Etelä-Afrikka. Heikoimman tuloksen saivat Somalia, Kongon demokraattinen tasavalta, Tshad, Sudan ja Angola.

Eniten oli parantunut ihmis- ja kansalaisoikeuksien toteutuminen. Näistä oikeuksista tarkasteltiin muun muassa äänestysoikeutta ja lehdistönvapautta. Tätä hallinnon aluetta paransi 29 maata.

Tutkimuksen julkaisi afrikkalainen Mo Ibrahim -säätiö, joka pyrkii edistämään hyvää hallintoa Afrikassa. Säätiö on nimetty sudanilaisen liikemiehen mukaan.

Hivin leviäminen kiihtyy Kiinassa

Kiina. Hiv-tartunnat lisääntyvät Kiinassa kiihtyvään tahtiin, selviää Nature-aikakauslehdessä lokakuussa julkaistusta kiinalais-yhdysvaltalaisesta tutkimuksesta.

Tartuntoja on nyt kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 2005.

Tutkimuksen mukaan tartunnat eivät enää rajoitu perinteisiin riskiryhmiin, kuten suonensisäisten huumeiden käyttäjiin. Yhä useam­pi saa tartunnan heteroseksissä, ja naiset saavat tartuntoja entistä enemmän.

Vuonna 1996 hiv-positiivisia miehiä oli Kiinan lounaisessa Yunnanin maakunnassa 13 kertaa niin paljon kuin hiv-positiivisia naisia. Vuoteen 2006 mennessä hiv-positiivisia miehiä oli enää kaksinkertainen määrä naisiin verrattuna.

Tutkijoiden mukaan hiv saapui Yunnaniin huumekauppiaiden mukana. Virus levisi Henanin maakunnassa Keski-Kiinassa laittomien veripankkien kautta.

Arviolta 700 000 kiinalaista kantaa hi-virusta. Kaikkiaan kiinalaisia on noin 1,3 miljardia.

Shell oikeuteen Ken Saro-Wiwan teloituksesta

Yhdysvallat. Öljyjätti Shell joutuu oikeuteen Yhdysvalloissa yhtiön väitetystä roolista yhdeksän aktivistin teloituksessa Nigeriassa vuonna 1995. New Yorkin osavaltion eteläisen piirioikeuden tuomari päätti lokakuussa, että oikeudenkäynti alkaa ensi vuoden helmikuussa.

Vuonna 1995 Nigerian sotilashallitus teloitti yhdeksän aktivistia, jotka olivat osoittaneet mieltään Shelliä vastaan. Heidän joukossaan oli kuuluisa ihmisoikeusaktivisti ja kirjailija Ken Saro-Wiwa. Shelliä syytetään yhteistyöstä Nigerian sotilashallituksen kanssa ympäristöaktivistien hiljentämiseksi.

Oikeusjutun Shelliä vastaan ovat nostaneet yhdysvaltalaiset ihmisoikeusjärjestöt Center for Constitutional Rights ja EarthRights International, jotka edustavat murhattujen aktivistien sukulaisia. Oikeusjuttu nostettiin alun perin jo vuonna 1996. Oikeudenkäynnin aloitusta ovat viivästyttäneet epäselvyydet siitä, voidaanko asiaa käsitellä Yhdysvalloissa.

Luonto auttaa köyhiä

Maailma. Kehitysmaiden maaseutuyhteisöillä on edellytykset sopeutua ilmastonmuutokseen, jos niille turvataan mahdollisuudet hyödyntää alueittensa luonnonvaroja, tuore yhdysvaltalaisselvitys paljastaa.

World Resources Institute -ajatushautomon lokakuisen tutkimuksen mukaan luontoon perustuva yritteliäisyys auttaa jopa kahta miljardia maaseudulla asuvaa köyhää turvaamaan elantonsa huolimatta äärimmäisistä sääilmiöistä, joita ilmastonmuutos aiheuttaa.

Tämä kuitenkin edellyttää, että yhteisöille turvataan oikeudet päästä käsiksi luonnonvaroihin ja hallinnoida sekä hyödyntää niitä, tutkimus painottaa.

Tutkimus nostaa väitteensä tuek­si esimerkin muun muassa Bangladeshista, missä jopa 70 miljoonaa ihmistä saa elantonsa tulvien pyyhkimiltä kosteikoilta. Kun hallitus antoi maaseutuyhteisöille oikeudet hallita kosteikkoalueita paikallisviranomaisten kanssa, yhteisöjen kalansaaliit kasvoivat 140 prosenttia ja tulot lisääntyivät kolmanneksen.

Intialaiset hylkäävät stressaavan puhelintyön

Intia. Yhä useammat intialaiset jättävät uransa call centereissä eli puhelinkeskuksissa – koska eivät kestä työn aiheuttamaa stressiä. Useita puhelinkeskusyrityksiä on suljettu Delhissä ja Mumbaissa.

”Ennen toimistollemme tuli 500-600 ihmistä päivässä hakemaan työtä. Nykyään on vaikeaa saada edes 40-50 ihmistä päivässä, vaikka vaatimuksia on alennettu”, Abhishek Tiwari kertoi äskettäin BBC:lle. Tiwari työskenteli aiemmin puhelinkeskuksen esimiehenä, mutta vaihtoi itsekin alaa.

Työtä puhelinkeskuksissa pidetään stressaavana. Alalla työskentelevät intialaiset kertovat, että heiltä vaaditaan pitkiä työpäiviä, eikä uralla etenemisestä ole toivoakaan.

”Ylityö ei ole vaihtoehto vaan pakko. Työ valtiolla, pienemmällä palkalla, olisi parempi kuin työskenteleminen täällä”, mumbailaisessa puhelinkeskuksessa työskentelevä Shabana Pavaskar sanoo.

Keskukset hoitavat pääasiassa länsimaalaisten yritysten asiakaspalvelua. 70 prosenttia työstä tehdään yhdysvaltalaisyritysten toimeksiannosta.

Kahvilajätti tuhlaa vettä

Maailma. Ympäristöystävälliseksi itseään kuvaavaa kahvilaketju Starbucksia syytetään juomaveden haaskaamisesta. The Sun -lehden tekemän selvityksen mukaan Star-

bucksin kahviloissa valutetaan joka päivä miljoonia litroja puhdasta vettä suoraan viemäriin.

Veden holtiton käyttö johtuu kahviloiden tavasta pitää astioiden pikahuuhteluhanaa jatkuvasti valumassa. Yhtiö perustelee käytäntöä hygieenisyydellä, mutta asiantuntijoiden mukaan kahviloiden puhtaus voitaisiin hoitaa huomattavasti ympäristöystävällisemminkin.

Yhden Starbucks-kahvilan hanasta lorisee kolmessa minuutissa vettä määrä, joka riittäisi kuivalla alueella elävän afrikkalaisen tarpeisiin koko vuorokaudeksi. Yhteensä kaikista 10 000 Starbucks-kahvilasta virtaa The Sunin mukaan 23,4 miljoonaa litraa vettä päivässä suoraan viemäriin – samalla vesimäärällä selviää koko Namibian kaksimiljoonainen kansa.

Päästötavoite: -122 %

Ruotsi. Rikkaiden maiden pitäisi leikata kasvihuonepäästöjään yli sata prosenttia, ruotsalainen Stockholm Environment Institute vaatii. Teollisuusmaat pääsisivät yli sadan prosentin päästövähennyksiin rahoittamalla päästövähennyksiä kehitysmaissa.

Instituutin lokakuussa julkaisemassa raportissa hahmotellaan tapa laskea eri maiden päästöjä siitä lähtökohdasta, ettei kehitysmaita voida vaatia vähentämään päästöjään nopeasti ja tinkimään talouskasvustaan. Malli sysääkin vastuuta teollisuusmaiden kuluttajille ja hallituksille.

Länsimaalaisten kuluttamien hyödykkeiden päästövaikutukset laskettaisiin osaksi länsimaiden päästöpottia. Jos esimerkiksi ostaisit Kiinassa valmistetun puhelimen, puhelimen tuotannosta aiheutuvat päästöt laskettaisiin mukaan Suomen kasvihuonepäästöihin.

Koko maailmassa vaadittavat päästövähennykset laskettaisiin yhteen, ja ne jaettaisiin kaikkien maiden kesken sen mukaan, kuinka paljon kukin aiheuttaa päästöjä.

Instituutin laskelmien mukaan esimerkiksi Ruotsin vastuulla olisi 0,51 prosenttia koko maailman päästövähennyksistä. Se merkitsisi Ruotsille 122 prosentin vähennyksiä kasvihuonepäästöissä vuoteen 2020 mennessä.

Muovi kulkee ravintoketjussa

Peru. Perun pääkaupungissa Limassa kannattaa harkita pariinkin kertaan ennen kuin valitsee ruokalistalta kala-aterian. Kalan lisukkeena tulee näet todennäköisesti murkinoineeksi muovia.

Tyynimeri kaupungin edustalla on pahasti saastunut, ja aallot huuhtovat roskaa uimarannoille. Huolen mereen ja sieltä taas takaisin kulkeutuvasta muovista esitti Perun luonnonvaroista vastaava apulaisministeri Vanesa Vareau Radio Programan haastattelussa syyskuussa.

Muoviongelma on paha Limassa, jonka kahdeksan miljoonan asukkaan jätteistä suuri osa päätyy mereen, mutta sama koskee kaikkia maailman meriä. Mereen jäävä muovi hioutuu auringon, aaltojen ja mekaanisen hionnan seurauksena pieniksi hiukkasiksi. Vuonna 2006 YK arvioi, että jokaisessa kuutiossa merivettä on 46 000 hajoamatonta jätehiukkasta. Merentutkija Marcus Eriksenin mukaan Tyynimeri on saastuneimmilla alueillaan muovi-plankton-soppa, jossa muovia on kuusi kertaa enemmän kuin planktonia.

Suuri osa mereen jäävästä muovista painuu lopulta pohjaan, mutta osan siitä syövät planktonia ravinnokseen käyttävät eläimet. Kaloihin ja muihin eläimiin muovi siirtyy ravintoketjussa.

Togolaislapset pääsevät kouluun ilmaiseksi

Togo. Togolaiset alakoululaiset aloittivat 6. lokakuuta ensimmäistä kertaa vuosiin uuden kouluvuoden ilman lukukausimaksuja. Etenkin vanhemmille, joilla on useita kouluikäisiä lapsia, kustannusleikkaus on merkittävä.

Noin neljän viiden Yhdysvaltain dollarin koululaiskohtainen lukukausimaksu on haukannut ison osan perheiden tuloista maassa, jossa keskiansio on noin 33 dollaria kuukaudessa.

Maksuttoman alakoulun toivotaan houkuttelevan vanhempia lähettämään lapsensa – erityisesti tyttärensä – opintielle entistä useammin. Togolaisista lapsista alakoulun opetukseen osallistui viime vuonna 78 prosenttia, mutta sukupuolten välinen ero oli suuri. Tytöistä kouluun pääsi vain hieman useampi kuin joka kolmas.

Myös monet muut Afrikan maat ovat viime vuosina pyrkineet houkuttelemaan lapsia käymään koulua luopumalla koulumaksuista. Perusopetuksesta on tehty ilmaista muun muassa Keniassa, Malawissa, Tansaniassa ja Mosambikissa.

Jääkö Nepal missittä?

Nepal. Miss Maailma -kilpailu järjestetään joulukuussa Etelä-Afrikassa – mutta nepalilaismissien mahdollisuudet osallistua kisaan heikkenevät. Miss Nepal -kilpailun järjestämistä on näet siirretty jo kuusi kertaa.

Kilpailu piti järjestää syyskuun lopussa, mutta maan pääkaupungin Katmandun viranomaiset kielsivät sen. Kiellon taustalla on maan tuore maolaishallitus.

Kilpailu syrjii lyhyitä ja tummia naisia, maolaisten korkea-arvoisin nainen Pampha Bhusal sanoi taannoin BBC:lle. Hän totesi myös, että missejä käytetään mainostamaan hammastahnaa ja shampoota, mikä halventaa heitä.

Maolaiset eivät kuitenkaan ole kieltäneet kaikkia missikilpailuja. He kannattavat esimerkiksi Miss Tamang -kilpailua. Se on tarkoitettu tamang-vähemmistön edustajille, joita on syrjitty Nepalissa pitkään.

Missiehdokkaat eivät ymmärrettävästi ole suhtautuneet Miss Nepal -kilpailun kieltämiseen kevyesti.

”Minusta tuntuu, että elämme diktatuurissa emmekä tasavallassa tai demokratiassa”, yksi kilpailija sanoi BBC:lle.

Tyhmä kysymys: Saharasta etelään?

Palstalla kysytään kysymyksiä, jotka mietityttävät, mutta joita ei muualla kehtaisi esittää.

Saharan eteläpuoleinen Afrikka toistuu käsitteenä monessa yhteydessä. Sillä tarkoitetaan usein kaikkein köyhintä Afrikkaa. Kun katsoo karttaa, huomaa kuitenkin, että Saharan sisään jää monta köyhää valtiota, kuten Sudan, Niger ja Tshad. Eikö niitä siis lasketa mukaan? Mikä oikein on Saharan eteläpuoleinen Afrikka?

Tutkija Risto Marjomaa Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitokselta vastaa:

”Jakolinja Saharassa kulkee siten, että puhutaan niistä maista, joilla on yhteys Välimereen, ja niistä, joilla ei tätä yhteyttä ole. Niissä maissa, joilla ei ole rannikkoa, ihmiset pyrkivät yleensä mahdollisimman etelään eli autiomaan eteläpuolelle. Sen keskellä ei kukaan elä. Tästä syystä maantieteellisesti Saharassa sijaitsevat maat, kuten Sudan, Niger, Mali tai Mauritania, luokitellaan Saharan eteläpuoleiseen Afrikkaan kuuluviksi.

Maantieteellisenä kokonaisuutena, mantereena, Afrikka on varsin uusi käsite. Itse asiassa se kokonaisuus, jonka me käsitämme Afrikaksi, on historiassa ymmärretty hyvin vaihtelevilla tavoilla. Esimerkiksi 1800-luvulla eurooppalaiset ja aasialaiset käsittivät Afrikaksi ainoastaan Saharan eteläpuoleiset osat. Pohjois-Afrikkaa ajateltiin Välimeren maina tai islamilaisina valtioina. Käsite Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta on syntynyt vasta 1900-luvulla.”

Kuukauden kamppis: Hiljainen enemmistö vastustaa

väkivaltaa
Vaikuttamistyö on järjestömaailman uusi hitti. Minkä kaiken puolesta maailmalla kampanjoidaan?

Olemmeko me ihmisiä, jotka tuhoavat oman tulevaisuutensa? kysyy pakistanilainen Yeh Hum Naheen -säätiö internetpalvelunsa etusivulla.

Emme, vastaavat ne yli 60 miljoonaa pakistanilaista, jotka ovat allekirjoittaneet säätiön vetoomuksen terrorismia vastaan. Kaikkiaan pakistanilaisia on noin 173 miljoonaa.

Yeh Hum Naheen on kerännyt pakistanilaisten allekirjoituksia verkossa, matkapuhelimilla ja vapaaehtoisten voimin kuluvan vuoden kesäkuusta lähtien. Tarkoituksena on antaa ääni pakistanilaisten hiljaiselle enemmistölle, joka ei hyväksy yhteisöjensä sisäistä väkivaltaa eikä juuri näy varsinkaan ulkomaisissa tiedotusvälineissä. Yeh Hum Naheen on persiaa ja tarkoittaa ”me emme ole tällaisia”.

Vetoomuksen lisäksi tempaukseen kuuluu säätiön nimeä kantava popkappale, jota esittävät Pakistanin kirkkaimmat tähdet.

”Matkalla unohdimme, kuinka elää yhdessä; nyt pelkäämme jopa toisiamme”, he laulavat – melko osuvasti myös suomalaisesta näkökulmasta.

www.yehhumnaheen.org

Julkaistu Kumppani-lehdessä 11/2008