ALEKSI KALLIOMÄKI
Kreikkalaiset toivat kahvikulttuurinsa Egyptin Alexandriaan.
Alexandria – kaupungin nimi maistuu egyptiläisen suussa paitsi suolaiselta meri-ilmalta, myös aromikkaalta kahvilta.
Alexandriassa elää egyptiläisittäin poikkeuksellinen kahvikulttuuri.
Perinne on jäänne ajalta, jolloin kaupunki oli kreikkalaisten liikemiesten asuttama Välimeren kaupan keskus.
”Kolme neljäsosaa kaupungin asukkaista oli kreikkalaisia vielä 1950-luvulla. Egyptiläisiä kaupungissa oli vain yhden korttelin verran”, Alexandriassa syntynyt kreikkalainen Anastasia Milopoulou kertoo.
Tuohon aikaan kahvilat olivat kaupungin kulttuurikeskuksia, joissa taiteilijat, kuninkaalliset ja rikkaiden liikemiesten lapset – kuten Milopoulou – tapasivat toisiaan.
”Kello viiden kahvia varten pukeuduttiin elegantisti”, Milopoulou muistelee.
Edelleen tyypillinen alexandrialainen nappaa espresson pystybaarissa eteläeurooppalaiseen tyyliin. Onpa alexandrialaiskahvin suosio levinnyt muuallekin Egyptiin.
”Tulen Alexandriaan silloin tällöin ostamaan kahvipapuja”, sanoo kairolainen Naguib. ”Myös ystäville pitää viedä kahvia – jokaisella heistä on oma mielipaahtimonsa.”
Muualla Egyptissä kahvi nautitaan yleensä turkkilaisittain pienistä laseista, lasin pohjalle laskeutuneita kahvinporoja varoen.
Satavuotiset salongit
Kreikkalaisia ei Alexandrian kahviloista enää löydy. Ulkomaalaiset pakenivat
Alexandriasta 1950-luvulla Egyptin silloisen presidentin Gamal Abdel Nasserin kansallistettua ulkomaalaisten omaisuuden.
”Suuri osa vielä muutama vuosi sitten Alexandrian kahviloissa kokoontuneista kreikkalaisista makaa nyt vanhainkodeissa”, Milopoulou sanoo. Hän arvioi, että seuraavien kymmenen vuoden aikana kaupungin kreikkalaiset häviävät tyystin. Muistoksi jäävät vain kahvisalongit.
Kymmenkunta alexandrialaiskahvilaa on säilyttänyt alkuperäisten kreikkalaisomistajiensa nimet. Pastroudis-, Atheneos-, ja Sofianopoulous-kahvilat ovat olleet auki toista sataa vuotta.
Varsinkin varttuneille kreikkalaisille, kuten Kairosta tulleelle Naguibille, nimet tuovat mieleen ”vanhat hyvät ajat”. Ehkä juuri siksi alexandrialaiskahvi maistuu niin hyvältä.
Julkaistu Kumppani-lehdessä 11/2008