Jälkijäristyksiä Perussa

Peru. Etelä-Perua koetelleen maanjäristyksen ensimmäisenä vuosipäivänä 15.8.2008 Piscon kaupungissa vieraillut presidentti Alan García sai asukkaiden vihat niskoillensa. Tuhoutuneen rannikkokaupungin asukkaat heittelivät presidentin kulkuetta kivillä ja huusivat raivoissaan solvauksia.

Maanjäristyksessä kuoli yli 500 ihmistä. Lisäksi tuhansia loukkaantui ja jäi kodittomiksi. Piscon pormestarin mukaan jopa 70 prosenttia kaupungin rakennuksista tuhoutui järistyksessä. Presidentti García lupasi, että tilanne palautuisi ennalleen kymmenessä päivässä, eikä kukaan kuolisi nälkään tai janoon.

Mielenosoittajien mukaan Garcían hallitus ei kuitenkaan ole vuoden aikana tehnyt elettäkään järistyksen uhrien auttamiseksi. Monet elävät edelleen teltoissa, ja opetusta joudutaan järjestämään ulkosalla, sillä kouluja ei ole kunnostettu. Kivityksen kohteeksi joutunut presidentti García seurueineen poistui Piscosta pikaisesti.

Kuningas lupaa Tongalle demokratiaa

Tonga. Tongan tuore kuningas George Tupou V ilmoitti, että hän luopuu monista valtaoikeuksistaan tuodakseen saarivaltiolle demokratian. Kuningas teki ilmoituksen ennen virallisia kruunajaisiaan, jotka pidettiin elokuun alussa.

Kuningas sanoi, että hän luovuttaa vallan päivänpolitiikassa pääministerille. Monarkki aikoo kuitenkin säilyttää muun muassa oikeutensa nimittää tuomareita.

Tupou V nousi valtaan jo vuonna 2006, mutta virallisia kruunajaisia lykättiin väkivaltaisten mielenosoitusten vuoksi. Kuningas lupasi jo tuolloin demokraattisia uudistuksia. Vuonna 2006 päätettiinkin, että suurin osa Tongan parlamentin jäsenistä valittaisiin vastaisuudessa vaaleilla.

Tongalaiset ovat aiemmin voineet valita vain yhdeksän maan 32 kansanedustajasta. Kuningas ja ryhmä aatelisia ovat nimittäneet loput. Seuraavat vaalit Tongalla järjestetään vuonna 2010.

Siirtolaiset ahtaalla Assamissa

Intia. Koillis-Intian Assamin osavaltion viranomaiset pidättivät elokuussa laittomasti maassa oleviksi väitettyjä bangladeshilaisia ja karkottivat heitä Bangladeshiin.

Myös paikalliset opiskelijajärjestöt osallistuivat ulkomaalaisten jahtaamiseen – he ottivat kiinni laittomiksi siirtolaisiksi epäiltyjä ja luovuttivat heidät poliisille.

Elokuun alussa opiskelija-aktivistit ottivat kiinni 50 bangladeshilaiseksi epäiltyä ihmistä. Tuomio­istuimet ovat todenneet kymmeniä ihmisiä laittomasti maassa oleviksi ulkomaalaisiksi, ja useita ihmisiä on karkotettu.

Monet Assamissa asuvat muslimit pelkäävät, että heidät leimataan perusteettomasti laittomasti maassa oleviksi ulkomaalaisiksi.

Assamissa on jo pitkään kampanjoitu ulkomaalaisia vastaan. Vuonna 1985 osavaltiossa päätettiin karkottaa kaikki vuoden 1971 jälkeen osavaltioon laittomasti tulleet ulkomaalaiset.

Vakuutukset vaurastuttavat Burman junttaa

Burma. Vakuutusyhtiöt rahoittavat epäsuorasti Burman sotilasjunttaa, Burma Campaign UK to­teaa uudessa raportissaan. Burman junttaa vastaan kampanjoivan järjestön mukaan ulkomaiset vakuutusyhtiöt ovat myyneet muun muas­sa jälleenvakuutuspalveluita sotilasjuntan hallinnoimalle valtion vakuutus­yhtiölle Myanmalle.

Myanmalla on monopoli Burmassa. Raportin mukaan sen resurssit eivät kuitenkaan riitä kattamaan kaikkia Burman vakuutuksia. Yhtiö saa ostaa ulkomailta jälleenvakuutuksia eli vakuutuksia vakuutus­yhtiön omien riskien varalta.

Raportin mukaan Lloyd’s on myöntänyt, että sen kautta on myyty jälleenvakuutuksia Burmaan.

Burma Campaign muistuttaa, että Myanma tuottaa Burman sotilasjuntalle vuosittain miljoonien Yhdysvaltain dollarien voiton. Järjestö vaatii Euroopan unionia asettamaan rahoituksellisia pakotteita estääkseen eurooppalaisten vakuutus­yhtiöiden toiminnan Burmassa.

Kalastajista salakuljettajia

Guinea-bissau. Kalastuksen kannattavuus heikkenee Guinea-­Bissaussa.

Monet kalastajat vaihtavatkin alaa ja ryhtyvät salakuljettamaan ihmisiä tai huumeita.

Yhden ihmisen salakuljettamisesta Senegaliin voi saada jopa 720 Yhdysvaltain dollaria, bissaulainen kalastaja Abdullah Dieng kertoi YK:n uutistoimistolle. Guinea-Bissaun bruttokansantuote asukasta kohden on 196 Yhdysvaltain dollaria.

”Suuressa veneessä voi viedä jopa 60 ihmistä kerralla, ja voitto on taattu”, Dieng sanoi.

Huumeiden salakuljetuksesta kalastajat voivat kuitata vieläkin suuremmat tienestit.

Kalastuksesta saatavat tulot ovat epävarmoja, ja elinkeino on usein tappiollista. Kalamarkkinat ovat hyvin rajalliset, sillä kalan kuljettaminen sisämaahan on huonojen teiden takia mahdotonta. Myös polttoaineen korkea hinta heikentää kalastuksen kannattavuutta.

Ei enää etiopialaisia Israeliin

Israel. Noin 5 000 Israelin etiopialaista osoitti mieltään Israelin pääministerin virka-asunnon ulkopuolella elokuussa. He vastustivat maan päätöstä kieltää etiopialaisten juutalaisten muutto maahan. Monet mielenosoittajista olivat itse tuoreita maahanmuuttajia Etiopiasta.

Edelleen Etiopiassa elävät juutalaistaustaiset ihmiset kuuluvat falash mura -ryhmään. Ryhmän esi-isät kääntyivät kristinuskoon vuosisatoja sitten, mutta nyttemmin osa on palannut juutalaisuuteen. Israelin hallituksen mukaan falash mura -ryhmän yhteys juutalaisuuteen on kaukainen, Jerusalem Post kertoo.

Kymmenettuhannet Etiopian juutalaiset muuttivat Israeliin 1980- ja 1990-luvuilla. Maassa asuu ny­kyään noin 120 000 etiopialaistaustaista ihmistä.

Israel takaa jokaiselle juutalaiselle oikeuden muuttaa maahan. Tähän asti suurin maahanmuuttaja­ryhmä Israeliin on tullut entisen Neuvostoliiton alueelta ja toiseksi suurin Etiopiasta.

Juutalaisuudella on Etiopiassa tuhansien vuosien historia, mutta Etiopian juutalaisten alkuperästä ei ole varmuutta.

Kuuba heikentää turvaverkkoaan

Kuuba. Kuuba aikoo leikata sosiaali­turvaansa. Antelias sosiaaliturvajärjestelmä on suojannut kuubalaisia liikaa, Kuuban valtiovarainministeriön virkamies Alfredo Jam kertoi Financial Timesille elokuussa.

Kuuban sosiaalinen turvaverkko on vankka: koulutus on ilmaista, ja kuubalaiset voivat ostaa peruselintarvikkeita huomattavasti niiden maailmanmarkkinahintoja edullisemmin.

Kuuba on saanut myönteistä mainetta terveydenhoitojärjestelmällään, joka on poikkeuksellisen korkeatasoinen suhteutettuna maan bruttokansantuotteeseen.

Jamin mukaan liiallinen sosiaaliturva heikentää ihmisten työmotivaatiota.

”Meillä voi olla tasa-arvo koulutusmahdollisuuksissa ja terveydenhuollossa, mutta ei tulonjaossa”, hän sanoi.

Kuuban uusi presidentti Raúl Castro on ollut huolissaan heikosta maatalouden ja rakennusteollisuuden tuottavuudesta. Hän on vapauttanut Kuuban taloutta: tänä vuonna esimerkiksi kännyköiden ja tietokoneiden osto sallittiin kuubalaisille.

Lailla hiviä vastaan

Uganda. Uganda suunnittelee hi-viruksen tahallisen levittämisen kriminalisointia. Ugandan presidentti on sanonut, että rikoksesta tuomitut teloitettaisiin hirttämällä.

Ugandan suunnitelma on osa laajempaa suuntausta. Neljän viime vuoden aikana seitsemän Ke­ski- ja Länsi-Afrikan maata on määrännyt viruksen levittämisen rikokseksi. Malawi ja Mosambik harkitsevat sitä. Jos laki hyväksytään, voitaisiin hiv-positiivista äitiä rangaista viruksen antamisesta lapselleen.

Kansalaisjärjestöt sanovat, että hivin levittämisen kriminalisointi pahentaa aids-epidemiaa. Meksikossa kansainväliseen aids-konferenssiin elokuussa kokoontuneiden järjestöjen mukaan kriminalisointi nostaa kynnystä käydä testissä tai hakeutua hoitoon. Se myös vaikuttaa keskimäärin enemmän naisiin kuin miehiin – naiset kun käyvät ahkerammin testeissä.

Monissa teollisuusmaissa hivin levittäminen on rangaistava teko. Suomessa oikeusistuimet ovat käsitelleet hivin levittämistapauksia tappoina tai törkeinä pahoinpitelyinä. Useat maat ovat säätäneet erillisiä hiv-lakeja. Kehitysmaista vain harvat ovat tähän asti säätäneet hivin levittämisen kriminalisoivia lakeja.

Aids pahempi kuin aivovuoto

Afrikka. Monen Afrikan maan terveydenhuoltoa kalvaa aivovuoto, ja hallitukset pyrkivät kaikin keinoin pitämään koulutetut lääkärit ja hoitajat kotimaissaan. Aivovuotoakin enemmän afrikkalaisten hoidonsaantia uhkaavat kuitenkin terveydenhuoltohenkilöstön sairastamat, aidsiin liittyvät ja kuolemaan johtavat sairaudet.

Bostonin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan esimerkiksi Sambiassa aids-seurannaisiin sai­rauksiin kuolee kaksi kertaa enemmän hoitoalan työntekijöitä kuin heitä lähtee Britanniaan töihin. Sambiassa kuolee vuosittain keskimäärin 3,5 prosenttia hoitajista, mikä tarkoittaa lähes neljänkymmenen prosentin hoitajakatoa kymmenen vuoden kuluttua.

Tutkimustuloksista The Lancet -aikakauslehdessä raportoinut tutkija Frank Feeley kehottaakin Afrikan maiden päättäjiä huolehtimaan ensisijaisesti siitä, että hoitoalan hiv-positiiviset ammattilaiset saavat hoitoa ja pysyvät hengissä. Feeleyn mukaan esimerkiksi Ugandassa hoidon takaava hiv-vakuutus maksaisi vuosittain vain noin 30 Yhdysvaltain dollaria yhtä työntekijää kohden.

Hätäapua alpakoille

Peru. YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO on toimittanut 36 800 annosta loislääkettä ja 18 000 annosta antibiootteja Perun Andeilla sijaitsevalle Pilpichacan alueelle. Lääkkeillä yritetään pelastaa maan köyhimmällä alueella elävien 18 000 alpakan henki.

Hätäapua tarvitaan, sillä alpakoiden laidunmaat ovat jäässä, eivätkä eläimet voi syödä. Heikentyneinä ne eivät kestä loisten ja tautien hyökkäyksiä. Alpakoiden ohella kärsivät niiden omistajat, jotka menettävät sekä ravinnon- että tulonlähteensä. Laamansukuisia alpakoita käytetään villantuotantoon.

Alpakat kasvattajineen eivät ole ainoita kärsijöitä. Yleensä ilma vuoristossa jäähtyy kesäkuussa, mutta tänä vuonna kylmä saapui vuorille jo huhtikuussa. Hengityselinsairaudet vaivaavat ihmisiä. Myös sadot on menetetty ja karja kärsii.

Internetiin vauhtia Itä-Afrikassa

Afrikka. Internetin nopeus Itä-Afrikassa moninkertaistuu lähivuosina, kun alue liitetään maailmanlaajuiseen kuituoptiikkaverkkoon. Huippunopeita kaapeleita lasketaan merenpohjaan lokakuusta lähtien kolmessa eri hankkeessa. Ensimmäisen pitäisi olla toiminnassa kesäkuussa 2009.

Itä-Afrikka on viimeisiä kuituoptiikkaverkon ulkopuolisia alueita maailmassa. Tämän vuoksi internetiä voidaan käyttää vain kalliiden satelliittiyhteyksien kautta. The Guardianin tietojen mukaan Keniassa hidas laajakaistayhteys maksaa noin sata euroa kuukaudessa. Itä-Afrikan yliopistot maksavat yhteyksistään jopa 50 kertaa enemmän kuin yliopistot Yhdysvalloissa.

Internetyhteyksien hinta laskee Itä-Afrikassa kahdella kolmasosalla, arvioi yhtä kaapelihanketta rahoittava International Financial Corporation. Yhtiö odottaa netin käyttä­jien määrän kolminkertaistuvan.

Kuumuus tappaa Yhdysvalloissa

Yhdysvallat. Yhdysvalloissa kärsitään kuumuudesta, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta vetäytyä viileään toimistoon. Armoton kesäaurinko paahtaa pelloille, joiden hedelmiä noukkivat enimmäkseen Latinalaisesta Amerikasta saapuneet siirtolaiset.

Sairauksien kontrolli- ja ehkäisy­keskuksen CDC:n teettämän tutkimuksen mukaan vuosina 2003 - 2006 jopa 463 päivätyöläistä menehtyi kuumuuden aiheuttamiin oireisiin. Kuolemista 68 prosenttia tapahtui maanviljelystyössä. Raportin mukaan yksi pääasiallinen syy menehtymisiin oli se, etteivät työntekijät osanneet suojautua kuumuudelta.

”Kuolemien hälyttävä lukumäärä osoittaa, että työntekijöille pitää kertoa kuumuuden aiheuttamista sairauksista heidän omalla äidinkielellään”, toteaa CDC:n tutkija Dawn Castillo. Yli 70 prosenttia menehtyneistä päivätyöläisistä puhui äidinkielenään espanjaa.

Sanat sekaisin Mumbaissa

Intia. Mumbain virastojen työkieli vaihdetaan englannista marathiksi, kaupungin pormestari päätti äskettäin. Päätös on pistänyt viranomaisten kielet solmuun pahemman kerran. Suuri osa virkamiehistä ei nimittäin osaa marathia tarpeeksi edes keskustellakseen päivänpolttavista aiheista.

”Olen asunut Mumbaissa 45 vuotta, mutta minkään kielen puhuminen ei vielä tarkoita, että osaisi lukea ja kirjoittaa sitä”, valittaa kaupunginhallituksen jäsen Adolf D’Souza.

Kieliuudistus on herättänyt pelkoja myös siitä, että Mumbain paikallispolitiikka pirstaloituu. Intialaiskommentaattorien mukaan hindupuolueeseen kuuluva pormestari saattaa päätöksellään vain kalastella marathinkielisten ääniä ensi vuoden vaaleissa.

Lisäksi monia kummastuttaa se, että virastojen kieli muutetaan samaan aikaan, kun Mumbai halajaa kansainväliseksi finanssikeskukseksi Hongkongin ja Singaporen rinnalle. Se tuskin onnistuu marathiksi, arvostelijat huomauttavat.

Katuwal kuuluttaa uutiset Nepalissa

Nepal. Informaatio vyöryy bittivirtoina ympäri maailmaa, mutta Länsi-Nepalin syrjäisessä Rolpassa tiedonvälitys hoituu edelleen ikivanhan katuwal-järjestelmän avulla.

Järjestelmässä valitaan yksi kyläläinen, katuwal, jonka tehtävänä on huolehtia jokaiselle kyläläiselle tieto siitä, mitä alueella on milloinkin tapahtunut tai tapahtumassa. Katuwal kiertää kylillä, herättää ihmisten huomion rummuttamalla ja huutaa sitten tärkeät viestinsä ilmoille. Katuwaliksi valinnan ehdoton vaatimus onkin kuuluva ääni.

Katuwalit tiedottavat uskonnollisista tapahtumista, juhlista, kyläkokouksista ja kaikista muista ihmisiä koskettavista asioista, kuten kuolemantapauksista. Aiemmin heidän tehtäviinsä kuului jopa kyläläisten pikkuriitojen selvittely.

Suurin osa katuwaleista tulee maan köyhimpiin kuuluvasta dalit-ryhmästä, ja työ on voinut kulkea perheessä sukupolvien ajan. Palkkansa katuwalit saavat kyläläisiltä puolen vuoden välein, yleensä viljana.

Tyhmä kysymys: Kuinka kauan voi sataa?

Palstalla kysytään kysymyksiä, jotka mietityttävät, mutta joita ei muualla kehtaisi esittää.

Gabriel García Márquez kuvaa romaanissaan Sadan vuoden yksinäisyys sitä, kuinka Macondon kylässä satoi neljä vuotta, yksitoista kuukautta ja kaksi päivää. Kuinka kauan oikein voi sataa?

Ylimeteorologi Sari Hartonen Ilmatieteen laitokselta vastaa:

”Hmm.. Yleensä mitataan aina sademäärää. Suomessa sateet ovat ajoittaisia. Pisin yhtäjaksoinen sade voi kestää vuorokauden. Tänä kesänä on ollut paljon kuuroja, parista minuutista pariin tuntiin – ehkä niin paljon, että taukoja niiden välissä ei ole huomannut, heh heh.

Ennen vanhaan sateiden kestoja seurattiin sadepiirtureilla. Itsekin käytin sellaista aikoinaan kesätöissä. Sateella piirturin muste sotki ensin kädet, lopulta koko observatorion!

Suomen sateille on tyypillistä voimakas vaihtelu. Vuosina 1970-2000 heinäkuussa satoi enimmillään 300 millimetriä, vähimmillään 10 millimetriä.

Vuorokauden sade-ennätys on vuodelta 1944, jolloin heinäkuun 21. päivänä satoi 198 millimetriä! Se on melkein kolmannes vuosittaisesta sademäärästä. Tänä kesänä elokuun 6. päivänä satoi reippaasti, mutta sademäärä jäi silti alle 50 millimetriin.”

Ilmastonmuutoksen vuoksi sateet todennäköisesti lisääntyvät Suomessa, etenkin talvella. Kesäisin saatamme saada runsaammin vettä kerrallaan, mutta myös kuivia jaksoja voi tulla nykyistä enemmän.

Kuukauden kamppis: Suurpatoja vastaan

Vaikuttamistyö on järjestömaailman uusin hitti. Minkä kaiken puolesta maailmalla kampanjoidaan?

Ne pakottavat ihmisiä jättämään kotinsa ja etsimään asumusta muualta. Ne tuhoavat kalakantoja, heikentävät veden laatua ja vähentävät viljelymaiden hedelmällisyyttä.

Ne ovat suurpatoja, ja niitä on rakennettu maailmaan jopa 50 000. Ja rakennetaan edelleen, muistuttaa yhdysvaltalainen International Rivers -järjestö. Se kampanjoi suurpatoja vastaan Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

Järjestön viesti on selvä: padoista on siirryttävä tuuli- ja aurinkovoimaan, ja energiantuotantoa on tehostettava. Nykyisin esimerkiksi Intian

sähköstä jopa puolet hulahtaa hukkaan jo ennen kuin kuluttaja painaa katkaisijaa.

Jotain 23-vuotiaan International Riversin lobbausvoimasta kertonee se, että suurpatoja rakennetaan nyt huomattavasti vähemmän kuin järjestöä perustettaessa. Silloin jokia padottiin viitisensataa, nyt enää satakunta vuosittain.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 9/2008