Kuka päättää, mitkä uutiset lähetetään vastaanottajille ja mitkä vaietaan kuoliaaksi?

EU:n ehdotus taloudellisesta kumppanuussopimuksesta Afrikan kanssa ei juuri ole ylittänyt uutiskynnystä Suomessa.

Se on kuitenkin sopimus, joka koskee koko Afrikan mannerta ja myös Tyynen valtameren ja Karibian maita. Se siis vaikuttaa satojen miljoonien ihmisten elämään.

EPA eli Economic Partnership Agreement on tämän uuden talouspolitiikan nimi. Englantia puhuvissa Afrikan maissa sitä kutsutaan kansanomaisesti Europe Plunders Africa -sopimukseksi eli Eurooppa ryöstää Afrikan.

EU halusi toteuttaa tämän taloudellisen ohjelman viimeistään vuoden 2007 joulukuuhun mennessä, mutta ei ole vielä onnistunut. Afrikka sanoo ei.

Senegalin presidentin Abdoulaye Waden johdolla Länsi-Afrikan valtioiden päämiehet ovat yhdessä päättäneet sanoa ei. Länsiafrikkalaiset ovat järjestäneet mielenosoituksia Brysselissä, mutta niistä me emme ole saaneet lukea, nähdä tai kuulla.

Mitä sopimuksella sitten halutaan? Vapaata kauppaa, mikä tarkoittaa tullimaksujen poistamista, vapaata liikkuvuutta eurooppalaisille tavaroille, sijoituksille ja niin edelleen.

Kansalaisjärjestöt kaikkialla sekä puolueet, hallitukset ja ammattiyhdistysliikkeet Afrikassa ovat kauhuissaan. Sopimus koettelisi afrikkalaista maataloutta, sillä EU:n tukemat maataloustuotteet tunkeutuisivat mantereelle.

Se vaikuttaisi myös afrikkalaiseen teollisuuteen. Odotettavissa olisi teollisuuden kuihtumista ja työttömyyttä. Afrikkalaiset valtiot eivät voisi määrätä eurooppalaisista sijoituksista ja afrikkalaiset sijoittajat pakotettaisiin kilpailemaan samoin ehdoin kuin eurooppalaiset. Valtioiden tulot pienenisivät, millä olisi vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueille, muun muassa koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Sekä kaupunkien että maaseudun hätä kasvaisi.

Juuri nyt monet näkevät Euroopan suurimpana uhkana Afrikan kehitykselle.

”Te muutatte Afrikan Euroopan kaatopaikaksi, jonne kaadatte kaiken, mitä ette saa myytyä Euroopassa”, sanoo Falla NDayma, Global call to action against poverty -järjestön aktivisti Sierra Leonesta.

Mutta tästä kaikesta emme tiedä mitään.

Ehkä ulkoministeriössäkään ei tunneta asiaa. Sen avustuspolitiikan tavoitteena on kestävän kehityksen tukeminen, EPA ei kestävää kehitystä edistä.

Ulkoministeriö painottaa myös avustusprojektien tasavertaisuutta: ne pitäisi suunnitella yhdessä suomalaisen ja vastaanottajamaan organisaatioiden kesken. EPA on suunniteltu yksipuolisesti EU:ssa.

EPA:ssa ei todellakaan ole kyse avusta vaan kaupasta, taloudesta ja vallasta.

Kuka siis murtaisi uutiskynnyksen, rikkoisi hiljaisuuden ja kertoisi mitä me teemme Afrikassa?

Käännös: Helena Oikarinen-Jabai

Julkaistu Kumppani-lehdessä 4/2008