Maailman lapsityövoima

Laiton työnteko liittyy eri tavoin joka seitsemännen maailman lapsen arkeen. Suurin syy työntekoon on köyhyys.

Lapsityöläiseksi katsotaan työtätekevä 5 - 15-vuotias lapsi, jonka työ ei ole Maailman työjärjestö ILO:n säännösten sallimaa. YK:n alaisen ILO:n sopimuksessa kielletään työnteko kaikilta alle 13-vuotiailta. 13 - 15 -vuotiaat saavat tehdä kevyttä työtä, josta ei ole haittaa heidän koulunkäynnilleen tai muulle kehitykselle. Työn on oltava lyhytkestoista. 15 - 18-vuotias ei saa tehdä vaaralliseksi luokiteltua työtä.

ILO määrittelee kaikkein pahimmat lapsityön muodot ja vaatii valtioita kieltämään ne. Lapsen terveyden ja turvallisuuden vaarantaviin töihin kuuluvat muun muassa orjatyö sen kaikissa muodoissa, lapsiprostituutio ja lapsen käyttö laittomissa toimissa, erityisesti huumekaupassa.

2000-luku on näyttänyt merkkejä kelvollisesta kehityssuunnasta. Taloudellisesti aktiivisia lapsia oli vuonna 2004 yhteensä 317,4 miljoonaa. Määrä laski vuodesta 2000 melkein kymmenellä prosentilla.

Maailmassa on 217,7 miljoonaa varsinaista lapsityöläistä. Heidän määränsä on laskenut 11,3 prosenttia vuodesta 2000. Selvimmin suuntaus näkyy vaarallisten töiden kohdalla: 5-17 -vuotiaiden lasten ryhmässä laskua on tapahtunut 26 prosenttia. Vaarallisten töiden ryhmässä poikkeuksen muodostavat lapsisotilaat, joiden käyttöä ei ole saatu kuriin. Pojat joutuvat lapsityövoimaksi tyttöjä useammin, erityisesti kun kyseessä ovat vaaralliset työt.

Lupaavinta kehitys on ollut Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueella: lapsityövoima vähentyi 2000-2004 aikana kahdella kolmasosalla. Huolestuttavin tilanne on Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa: lapsityöläisiä on yhteensä 50 miljoonaa, mikä on Aasian jälkeen toiseksi eniten maailmassa. Aasian ja Tyynenmeren alueilla lapsityövoiman käyttö väheni 2000 - 2004 viidellä miljoonalla. Vuonna 2000 teollistuneissa maissa työskenteli 2,5 miljoonaa alle 15-vuotiasta lasta.

Noin seitsemän kymmenestä lapsesta työskentelee maataloudessa. Palvelualoilla työskentelee 22 prosenttia ja yhdeksän prosenttia teollisuudessa.

Jos lapsityövoiman käytön väheneminen jatkuisi kuten vuosien 2000-2004 välillä, vaarallisimmat lapsityövoiman muodot olisivat poistuneet maailmasta 2016 mennessä. Lapsityövoiman käytön täysi poistaminen tulevien 20 vuoden aikana maksaisi noin 760 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria.

”Haluan tehdä merkittäviä ja isoja asioita”

Intialainen Chand karkasi kotoaan Delhin slummista 10-vuotiaana. Chand pukeutui pojaksi, jotta hänen olisi helpompaa liikkua ja ettei hän herättäisi huomiota miesten keskuudessa.

”Leikkasin tukkani lyhyeksi, ettei minua tunnistettaisi. Jos olisin ollut tyttö, miehet olisivat myyneet minut tai käyttäneet minua.”

Mumbaissa vanha mummo tarjoutui ottamaan Chandin luokseen asumaan, mutta pakotti hänet työhön kodinhoitajaksi. Chand suunnitteli pakoa pitkään, vaikka tiesi riskit Mumbain kaduilla. Hän onnistui kuitenkin saamaan uutta työtä teekaupasta ja siivojana hotellista. Hän teki yli kymmentuntisia työpäiviä ja sai palkallaan vain välttämättömän ravinnon. Myöhemmin hänet huijattiin myös myymään huumeita.

Vuosi kotoa lähtönsä jälkeen Chand ”pääsi” nuorisovankilaan – ei rikosten takia, vaan löytääkseen turvapaikan pois kadulta. Vankilasta tyttö palasi Delhiin perheensä luo, mutta joutui toteamaan tilanteen vain pahentuneen. Chand näki, miten hänen isosiskoaan hyväksikäytettiin kadulla, joten hän karkasi taas Mumbaihin. Chand teki vuosia töitä ja asui kadulla.

Chand päätyi asumaan miehen luo, joka osoittautui myöhemmin väkivaltaiseksi. Takaisin pohjoiseen palattuaan hän asui rautatieasemalla Jaipurissa. Siellä hän turvautui pakon edessä poliisin apuun vieraan miehen uhattua häntä väkivallalla.

Poliisi järjesti Chandin asumaan tyttökotiin. ”Myös pikkusiskoni on päässyt asumaan kanssani taloon”, nyt 17-vuotias Chand kertoo.

Chand käy valtion koulua. Hän on luokkansa parhaita oppilaita, mutta kohtaa päivittäin arvostelua muiden oppilaiden taholta. ”Heidän mielestään olen alempiarvoinen, koska en asu perheeni kanssa. He teeskentelevät olevansa ystäviäni, mutta samalla kiusaavat minua taustastani ja nauravat köyhyydelleni.” Chandin mielestä nykypäivän rehellisyys ei ole aitoa. ”Ihminen on rehellinen vain silloin, kun hän voi hyötyä siitä itse jollain tavalla.”

Kun peruskoulu loppuu, Chand pyrkii opinnoissaan eteenpäin. Hän haluaisi opiskella lääkäriksi. ”En halua tehdä normaaleja asioita, haluan tehdä merkittäviä ja isoja asioita.”

Chand puhuu myös avioliitosta, mutta pudistelee samalla päätään. Hän ei halua mennä naimisiin, vaan aikoo muuttaa vanhempiensa luokse ja pitää heistä huolta. Tytön isä on halvaantunut. Chand haluaa rahoittaa isänsä hoidot.

“Kun olen saanut kerättyä rahaa perheelleni ja saanut heidät asumaan parempiin oloihin, voin keskittyä itseeni. Kun he voivat hyvin, voin itse paremmin. Vasta sitten elämäni voi alkaa.”

Etelä-Aasian lapsityövoima

Etelä-Aasian 300 miljoonasta 5 - 14 -vuotiaasta lapsesta 21,6 miljoonaa tekee työtä. Heistä ylivoimaisesti suurin osa on intialaisia.

Etelä-Aasiassa lasten osallistuminen kodin piirissä tapahtuviin töihin on kulttuurisesti hyväksyttyä ja erittäin yleistä. Usein kotityö ei kuitenkaan tarkoita oman kodin töitä: noin 20 prosenttia niistä alle 14-vuotiaista, jotka työskentelevät kodin ulkopuolella, tekevät taloustöitä muualla.

Suuren osan Etelä-Aasian lapsityövoimasta käyttää vientiteollisuus. Laajimmat käyttäjät ovat matto- ja kenkäteollisuus Pakistanissa ja Intiassa sekä kirurgisten välineiden valmistajat Pakistanissa sekä vaateteollisuus Bangladeshissa. Myös niin valtioiden sisäinen kuin rajat ylittävä lapsikauppa on yleistä.

Vanhemmat käyttävät lapsiaan lainojen maksuun tai tarjoavat työvoimaa vastapalveluksena. Etelä-Aasiassa erittäin köyhät perheet, usein kastittomat, siirtolaiset tai muut vähemmistöt joutuvat laittamaan lapsensa työhön. Tämä tarkoittaa usein maataloustöiden lisäksi myös vaarallisiksi luokiteltuja töitä, kuten kaivostyötä tai prostituutiota.

Intian lapsityövoima

Intiassa on enemmän lapsia kuin missään muualla maailmassa. Intian yhteensä 210 miljoonasta 5 - 14 -vuotiaasta lapsesta noin 11,2 miljoonaa on lapsityöläisiä. Suurin osa lapsista työskentelee kotitaloudessa esimerkiksi maatöitä tehden, mutta myös tehtaat sekä erilaiset palveluiden ja kunnostustöiden tarjoajat käyttävät lapsityövoimaa.

Intia on ratifioinut YK:n Lasten oikeuksien sopimuksen, mutta todellisuus on tavoitteesta kaukana. Vaikka maan hallitus on panostanut lastensuojeluun, esimerkiksi vähemmistöihin kuuluvien työläislasten tilanne on vaikea.

Intian hallituksen mukaan edelleen noin kaksi miljoonaa intialaislasta työskentelee vaaralliseksi luetun työn piirissä. Tällaista ovat esimerkiksi tiilituotannon, kivilouhinnan, ilotulite- tai lasiteollisuuden työt.

Lapsityöhön liittyy myös ihmiskauppaa. Intiaan tuodaan vuosittain 12 000-15 000 naista ja lasta työskentelemään prostituoituina. Valtioiden väliseen ihmiskauppaan on kiinnitetty viime vuosina onnistuneesti huomiota, mutta maiden sisäinen ihmiskauppa on jäänyt vähemmälle huomiolle. Ihmiskaupan uhreiksi päätyneet lapset joutuvat usein vaarallislle aloille kuten prostituutioon.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 1/2008