Pekingin tunnetun 798-taidealueen perukoilla, taidegalleriaksi muutetun tehdassalin tiloissa vallitsee hiljaisuus, kun vierailijat arvioivat valkoiseksi kalkituille seinille asetettuja teoksia.

Toimiston vieressä, gallerian perällä on suurikokoisia, mustalla kankaalla peitettyjä veistoksia. Kiinan tunnettujen nykytaiteilijoiden, Gao-veljesten Miss Mao – teokset ovat patsaskokoelma, joissa puhemies Mao Zedong esitetään pinokkionenäisenä, barbierintaisena pophahmona.

Toistaiseksi patsaat ovat kiertäneet näyttelyissä ainoastaan Kiinan ulkopuolella. Pekingissä aika ei ole vielä kypsä uudentyyppiselle Maolle.

Propagandasta pop-taidetta

Nykysensuurista huolimatta Kiina on jo valovuosien päässä ajasta, jolloin Mao Zedong määritteli taiteen ”kuuluvaksi tietyille luokille sekä tietyille poliittisille linjauksille”. Aikana, jolloin Andy Warhol ja Robert Rauschenberg tekivät kokeilujaan pop-taiteen parissa, Kiinassa maalattiin propagandataidetta neuvostorealismin ihanteiden mukaan.

1980-luvun taitteessa kansantasavallan varovaiset poliittiset uudistukset avasivat ovia myös taiteelliselle ilmaisulle. Vuonna 1979 ”The Stars” -niminen (Xing Xing Hua Hui) itsenäisten taiteilijoiden ryhmittymä piirsi Manner-Kiinan nykytaiteen kartalle näyttelyllään. Abstraktit teokset sekä alastontutkielmat herättivät puritaanisessa ja kulttuurivallankumouksesta toipuvassa Kiinassa sekä hämmennystä että ihailua.

Vuoden 1989 traagiset tapahtumat Tiananmenin aukiolla vaikuttivat voimakkaasti koko Kiinan kulttuurielämään. Moni taiteilija hylkäsi varovaisen optimismin ja ilmaisi töillään vieraantuneisuuden, sarkasmin sekä välinpitämättömyyden tunteita. Kyynisen realismin edustajia ovat muun muassa kaljusta mieshahmostaan tunnettu Fang Lijun sekä ironisia Mao-kuvauksia maalaava Liu Wei.

Osa taiteilijoista alkoi käsitellä myös Kiinan traumaattista lähihistoriaa pop-taiteen voimin. Tunnetut, poliittiseen pop-liikkeeseen kuuluvat taiteilijat, muun muassa Wang Guangyi, Liu Dahong sekä Zhang Xiaogang lainasivat historiallisia ja poliittisia vertauskuvia kritisoidessaan yhteiskunnassa vallitsevia myyttejä ja uskomuksia. Taiteilijoiden käsissä propagandajulisteet, Maon henkilökuvat ja vallankumoukselliset iskulauseet muuttuivat Cambellin tomaattikeittopurkin kaltaisiksi pop-symboleiksi.

Dynaaminen ja ristiriitainen nykytaide

Vuonna 1991 Pekingissä avatun taidegalleria Red Gaten manageri Tally Beck uskoo, että viimeisten 30 vuoden aikana kehittyneellä Kiinan nykytaiteella on maailmalle paljon annettavaa.

”Maan moderni taide on hyvin monimuotoista ja uniikkia. Se vastaa osaltaan tämän päivän ainutlaatuisiin taloudellisiin ja poliittisiin oloihin Manner-Kiinassa. Kiinalaiset taiteilijat käyttävät epäsovinnaisia ja hienovaraisia symboleja kompleksisen poliittisen systeemin kuvaukseen.”

”Kiinalainen nykytaide ammentaa perusteita myös perinteisestä kiinalaisesta maalaus- sekä kansantaiteesta”, Beck jatkaa pohtiessaan eroja länsimaisten ja kiinalaisten taidemaailmojen välillä. ”Länsimainen yleisö on alkanut ymmärtää Kiinan modernin taiteen visuaalista kieltä ja kokeellisuutta.”

”Kiinan modernin taiteen näyttämö on dynaaminen, eloisa, seksikäs, monisäikeinen ja täynnä ristiriitoja”, kuvailee Long March Project -gallerian perustaja ja johtaja Lu Jie.

”Nykytaiteen kehitys on myös ollut liian nopeaa, ja monia ongelmia käsitellään vielä tulevaisuudessa. Erityisen heikoissa kantimissa on tämänhetkinen taideopetus sekä -kritiikki.”

Kuumat taidemarkkinat

Suuren yleisön ja taidekerääjien suosion myötä Kiinan taidemarkkinoiden myynti on moninkertaistunut 2000-luvulla. Ilmiö on ulottunut myös Kiinan rajojen ulkopuolelle; maaliskuussa 2007 Kiinan taloudellisesti menestyksekkäimmän nykytaiteilija Zhang Xiaogangin teos Kolme toveria kaupattiin New Yorkin Sothebyn huutokaupassa yli kahdella miljoonalla dollarilla.

”Kaupallisen menestyksen myötä monet kiinalaistaiteilijat ovat alkaneet kopioida menestyneiden taiteilijoiden tyyliä. Markkinoilla on paljon jäljennöksiä ja epäoriginelleja töitä”, Beck kertoo. ”Pitkään alalla toimineet galleristit osaavat onneksi erottaa omaperäisen ja tuoreen taiteen kopioista.”

Kuumat taidemarkkinat ovat kuitenkin saaneet monet aiemmin nuivasti avant garde -taiteeseen suhtautuneet viranomaiset vaalimaan suhteita maan nykytaiteilijoihin. Vielä parisen vuotta sitten purku-uhan alla olleelle 798-taidealueelle on nyttemmin myönnetty erikoistaidealueen titteli.

Tämä ei ole kuitenkaan säästänyt seudun gallerioita ratsioilta. Tämän vuoden maaliskuussa poliisit takavarikoivat taideteoksia muun muassa Gao Brothersien galleriasta – joukossa oli myös Mao-aiheisia teoksia.

Kiinalaisen nykytaiteilija Zhang Xiaogangin näyttely on esillä Tampereella Sara Hildénin museossa 13.1. 2008 asti.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 11/2007