Lyhyet

Saharawi-kansalle suojelua

Länsi-Sahara. YK:n ihmisoikeustarkkailijat ovat esittäneet syvän huolensa Marokon miehittämässä Länsi-Saharassa elävän saharawi-kansan asemasta ja ihmisoikeuksista. Tarkkailijat pitävät itsemääräämisoikeutta parhaana keinona turvata alkuperäiskansan oikeudet. YK:n pakolaiskomissaarin mielestä saharawi-kansan suojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota, kunnes itsemääräämisoikeus saavutetaan. Pakolaiskomissaarin lausunto koskee sekä Marokossa että Algeriassa pakolaisleireillä asuvia saharaweja.

Molemmat kannanotot sisältyvät YK:n ihmisoikeuskomission raporttiin, joka laadittiin Länsi-Saharan tilanteesta sen jälkeen, kun Marokon poliisi tukahdutti väkivaltaisesti saharawien mielenosoitukset viime toukokuussa.

Raportissa kerrotaan kidutuksista, laittomista pidätyksistä ja sananvapauden tukahduttamisesta. Länsi-Saharan saharaweja edustava Polisario-järjestö on raporttiin tyytyväinen, Marokko sen sijaan syyttää sitä asenteelliseksi ja yksipuoliseksi. Lisäksi Marokko paheksuu sitä, että raportti toimitettiin myös Algerialle.

 

Hyvää uutta vuotta 2007, 2550, 1385…!

Vuosi vaihtui pari päivää sitten. Gregoriaanisen kalenterin mukaan elämme nyt järjestyksessä 2007:ttä vuotta jälkeen Jeesuksen syntymän, jota pidetään ajanlaskumme viitepisteenä.

Vaikka gregoriaaninen ajanlaskumme on nykyään laajalle levinnyt, ainoa se ei suinkaan ole. Islamilaisen kalenterin mukaan elämme nyt vuotta 1385, sillä islamilaisen ajanlaskun alkupäivä on  16. heinäkuuta 622. Islamilaisen taruston mukaan profeetta Muhammed pakeni tuona päivänä Medinasta.

Buddhalainen ajanlasku on käytössä Kaakkois-Aasian mantereella Kambodzhassa, Laosissa, Thaimaassa ja Myanmarissa. Siellä eletään vuotta 2550.

Vuotta 5767 eletään puolestaan juutalaisten ajanlaskussa, joka on aloitettu heidän tarustonsa mukaisesta maailman luomisesta. Juutalaisen kalenterin vuodenvaihde osuu joko syys- tai lokakuulle.

Ajanlaskutavat eroavat myös siinä, miten niissä suhtaudutaan vuoteen nolla. Yleisen käytännön mukaan gregoriaanisen ajanlaskun ensimmäinen vuosi on yksi. Vuosilukujen tarkoituksena on ikään kuin vuosien numeroiminen, ei lukusuoran kaltaisen aikajanan määrittäminen. Hindulaisessa ja buddhalaisten ajanlaskussa aloitetaan vuodesta 0, koska niissä päivämäärällä ilmaistaan alkuhetkestä kulunutta aikaa, aivan kuten ihmisen ikää lasketaan syntymästä kuluneina vuosina.

 

Pähkinät polkumyynnissä

Guinea-Bissau. Guineabissaulaisten viljelijöiden huolella kasvattama ja keräämä cashewpähkinäsato uhkaa jäädä myymättä ja köyhät viljelijät ilman ansioita.

Viljelijät ovat perinteisesti myyneet pähkinät suoraan kauppiaille, jotka ovat laivanneet ne Intiaan terveysruokien raaka-aineiksi ja maailmanlaajuiseen myyntiin. Nyt markkinat etenkin Yhdysvalloissa ovat hiipumassa. Yhtenä tärkeänä syynä pähkinän kysynnän vähenemiselle ovat länsimaissa roimasti yleistyneet pähkinäallergiat.

Köyhässä Guinea-Bissaussa suurin osa väestöstä saa elantonsa maanviljelystä, ja 85 prosenttia kansasta saa tavalla tai toisella ainakin osan toimeentulostaan cashewpähkinöistä.

Kauppiaat syyttävät hallitusta siitä, että se pitää pähkinöiden hintaa keinotekoisesti korkealla. Toisaalta pähkinöitä myydään maaseudulla alle puolella hallituksen määrittelemästä virallisesta ohjehinnasta.

Käytännössä hinta on tippunut niin alhaiseksi, että kun aiemmin kilolla pähkinöitä saattoi ostaa kilon riisiä, nyt cashewpähkinäkiloja tarvitaan neljä yhden riisikilon maksamiseen.

 

Laatuleffaa kansalle

Venezuela. Vanhat korttelielokuvateatterit ovat kadonneet myös Venezuelan pääkaupungista Caracasista. Tilalle on tullut ostoskeskuksiin rakennettuja monen salin keskittymiä, joissa esitetään pääasiassa kaupallista Hollywood-tuotantoa.

Ilmiön vastapainoksi syntyi marraskuussa Liikkuva kansankino, joka esittää elokuvia ulkoilmassa seitsemän köyhän kaupunginosan keskusaukioilla.

”Tarkoituksenamme on tuoda ei-kaupallisia laatuelokuvia vähävaraisten ulottuville ja tarjota vaihtoehto ostoskeskusten ohjelmistolle”, Bernardo Rotuno selittää. Hän johtaa Circuito Gran Cine -järjestöä, jonka järjestämät filmifestivaalit tavoittavat normaalisti lähinnä koulutettua ja hyvin toimeentulevaa väkeä. Kansankinohanketta tukevat Caracasin kaupunki ja Sveitsin suurlähetystö sekä eräät kaupalliset sponsorit.

Vanhemman polven elokuva-arvostelija Rodolfo Izaquirre toivoo, että hanke toimisi siltana aikaan, jolloin korttelin elokuvateatteri oli niin kotoisa paikka, että vanhemmat miehet saattoivat tulla sinne pyjama päällä.

 

Orangit palaavat viidakkoon

Indonesia. Vuoteen 2004 asti thaimaalaisessa safaripuistossa nyrkkeilleet orangit on palautettu Indonesiaan. 48 nyrkkeilyhanskoissa ja silkkiboksereissa esiintynyttä orankia pääsee viettämään luonnonmukaisempaa elämää viidakkoreservaattiin Borneon saarelle.

Orankien vapauttamiseen johti kansainvälinen painostus, jonka kohteeksi kymmeniä vuosia orankeja vetonaulanaan pitänyt Safari World -puisto joutui.

Asiantuntija-arvioiden mukaan Borneolla ja Sumatralla elää enää noin 60 000 orankia. Niitä salakuljetetaan maasta, ja metsäpalot vievät niiden elintilaa. Pessimistisimmät uskovat lajin häviävän kymmenessä vuodessa.

Thaimaasta palaavia orankeja oli lentokentällä vastaanottamassa muiden muassa Indonesian presidentin vaimo Kristiani Yudhoyono.

 

Tasan ei käy tasa-arvo

Pohjoismaat Ruotsi, Norja, Suomi ja Islanti ovat Maailman talousfoorumin selvityksen mukaan sukupuolten tasa-arvon kärkimaita. Kymmenen kärjessä on kaksi Euroopan ulkopuolista maata, Filippiinit ja Uusi Seelanti. Niiden saavutus ylittää esimerkiksi Tanskan ja Ison-Britannian.

Kärjessä on Ruotsi, mutta sielläkään puntit eivät ole tasan. Notkahdusta on taloudellisissa kysymyksissä, sillä myös länsinaapurissa naiset saavat miehiä huonompaa palkkaa.

Tutkimuksessa oli mukana 117 maata, ja sen mukaan eriarvoisuus on räikeintä – eli käytännössä naisten asema on heikoin – Saudi-Arabiassa ja Jemenissä. Jemeniläiset naisasianaiset ovat kritisoineet tuloksia sanoen, että monissa arabimaissa naisten tilanne on oikeasti Jemeniä heikompi. He myös pelkäävät, ettei maan pohjoinen naapuri Saudi-Arabia tee naisten aseman parantamiseksi mitään nyt, kun se on saanut Jemeniä paremmat pisteet.

 

Aids leviää Kiinassa

Kiina. Kiinassa viranomaiset ovat julkistaneet uusimmat hiv-tartuntatilastot. Niiden mukaan 183 733 kiinalaista kantaa aidsia aiheuttavaa hi-virusta. Luku on noussut edellisestä vuodesta 30 prosentilla.

YK:n asiantuntijoiden mukaan viranomaisten arvio on reippaasti alakanttiin. Heidän mukaansa maan todellinen tartunnan saaneiden määrä on noin 650 000.

Hi-virus levisi viime vuosikymmenellä Kiinassa muun muassa verenluovutuksissa yhteisesti käytettyjen, puhdistamattomien välineiden kautta. 

 

Liian pitkä viikonloppu

Algeria. Algeriassa on alettu nurista siitä, että islaminuskoon pohjaava viikonlopun vietto torstaina ja perjantaina ei sovellu globalisaa-

tion aikakauteen. Algeria ryhtyi 1976 noudattamaan islamilaista käytäntöä, jonka mukaan perjantai on pyhäpäivä. Monen mielestä nyt olisi aika palata maailmassa paljon yleisempään tapaan pitää viikkovapaat lauantaina ja sunnuntaina.

Erityisesti tilanteesta kärsivät ulkomaankauppaa käyvät yritykset ja satamat. Algerian tärkeimmät vientituotteet ovat öljy ja maakaasu. Algerian tulli on suljettu torstaisin ja perjantaisin, ja pankit ovat kiinni lauantaisin. Satamiin saapuvien ulkomaisten alusten miehistöt taas pitävät yleensä vapaata lauantaina ja sunnuntaina.

”On järjetöntä tehdä kauppaa ulkomaisten kumppanien kanssa vain kolmena päivänä viikossa. Emme ikinä pärjää kilpailussa kolmen päivän työviikolla”, valtion virkamies Larbi Ould Ahmed valittaa.

Taloustieteen professori Hacéne Amyar laskee, että venähtävistä viikonlopuista koituu Algerian ulkomaankaupalle vähintään 390 miljoonan euron tappio vuodessa. Se syntyy paljolti korvauksista, joita maa joutuu maksamaan tyhjän panttina satamissa seisoville ulkomaisille laivoille.

Toimittaja Hafid Azzouzin mukaan viikonloppuongelma on kuitenkin tabu virallisissa piireissä, koska hallituksessa mukana olevat vanhoilliset muslimit pitävät tiukasti kiinni nykyisestä järjestelmästä.

Amyar muistuttaa, että moni muu muslimimaa on hyväksynyt yleismaailmallisen viikonlopun tai siihen mukautetun järjestelyn, jossa vapaapäiviä ovat perjantai ja lauantai.

 

Siirtolaisuuden perinne Malilla

Mali. Siirtolaisuus on malilaisille vanha sopeutumiskeino. Siihen on totuttu turvautumaan, kun köyhyys on tehnyt olosuhteet kotiseudulla mahdottomaksi. Washingtonilaisen siirtolaisuustutkija Sally Find-leyn mukaan Malin maaseutujen asukkaat ovat tottuneet jo vuosisatojen ajan jättämään kotinsa kuivuuden vallitessa ja palaamaan takaisin olojen kohennuttua.

Siirtolaisuus on niin syvällä malilaisessa kulttuurissa, että joillain alueilla nuoret eivät saa mennä naimisiin ennen kuin he ovat olleet ulkomailla. Historioitsija Amadou Syllan mukaan 18-31-vuotiaat nuoret ovat vakuuttuneita siitä, että vain muuttamalla pois kotiseudultaan he saavat tarkoituksen elämälleen ja mahdollisuuden auttaa perhettään. Hankkimillaan tuloilla he uskovat voivansa rakentaa itselleen paremman elämän kun palaavat takaisin kotimaahansa.

Esikoloniaalisena aikana siirtolaisuus Malilta suuntautui naapurimaihin, sittemmin Ranskaan. Nykyisin eri puolilla Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa elää puoli miljoonaa malilaista.

Luottamus hyvinvoinnin lisääntymiseen siirtolaisuuden myötä ei ole vailla pohjaa. Malilaiset siirtotyöläiset lähettävät kotimaahansa joka vuosi noin 200 miljoonan Yhdysvaltain dollarin arvosta rahaa. Summa on yli puolet maan vientituloista.

Malilaiset nuoret lähtevät siitä huolimatta, että tietävät lähdön voivan koitua kohtalokseen. Eurooppa sulkee rajojaan, ja samaan aikaan muuttopaine Malista kasvaa. Vuonna 2005 ainakin 12 malilaista kuoli yrittäessään ylittää Espanjan filiaalikaupungin Melillan muuria Marokossa. Osa ammuttiin, osa musertui kuoliaaksi. Ihmisiä nääntyi myös Saharan autiomaahan, jonne marokkolaiset viranomaiset heidät kuljettivat. Kenenkään tiedossa ei ole, kuinka moni tänä vuonna Kanarian saarille pyrkineistä on hukkunut. Espanjan viranomaiset ovat kertoneet 500 uhrista.

 

Rahat vai henki?

Kolme suurta lääkeyritystä – Novartis, Merck ja Pfizer – käyvät oikeutta Intiaa, Thaimaata ja Filippiinejä vastaan lääkkeiden valmistuksesta. Lääkefirmat yrittävät estää maita valmistamasta kopiolääkkeitä tuotteista, jotka yritykset ovat patentoineet.

Maailman kauppajärjestö WTO:n tekijänoikeuksia suojaava TRIPS-sopimus kuitenkin antaa kehitysmaille erillisoikeuden tuottaa ja tuoda maahan kansanterveydelle välttämättömiä lääkkeitä.

Jos Novartis voittaa oikeudessa Intian, kärsii miljardimaan väestön lisäksi moni muu, sillä Intia on halpojen kopiolääkkeiden suurin viejä Aasian ja Afrikan köyhiin maihin. Brittijärjestö Oxfamin mukaan yritykset ajavat monopolejaan terveyden kustannuksella, ja oikeusjuttujen päätymisellä lääkejättien voittoon olisi hyvin tuhoisa vaikutus köyhien mahdollisuuksiin saada halpoja lääkkeitä.

 

Kaksi järvikaupunkia kavereina

Kaksi järvikaupunkia pohjoisessa ja etelässä, Tampere ja Tansanian Mwanza, ovat tehneet yhteistyötä jo lähes 20 vuoden ajan. Puunistutuksesta alkanut yhteistyö on laajentunut, ja nykyään mukana on koulujen, palolaitoksen ja viranomaisten välistä yhteistyötä.

Mwanzan kaupunki on Kuntaliiton North-South -kuntaohjelmassa Tampereen parina. Tampere-Mwanza projekti aloitettiin vuonna 2002, ja sen projektikoordinaattorina Tampereella toimii Riikka Juuma ja Mwanzassa Joseph Mlinzi.

Mwanzaa kutsutaan kivikaupungiksi Victoriajärven rannassa olevien valtavien kivenlohkareiden mukaan. Puolen miljoonan asukkaan kivikaupunki on silti viihtyisä asuinpaikka. Kaupunkia ympäröivät tiheään asutut kukkulat ovat kunnan pelastus- ja huoltotoimelle melkoinen haaste.

”Esimerkiksi paloautot eivät mahdu ajamaan jyrkillä rinteillä ja kapeilla teillä”, Joseph Mlinzi harmittelee.

Järvimaisemalla on arvoa asukkaiden viihtyvyydelle. Mwanzan kaupunki pyrkiikin parantamaan aluetta rakentamalla puiston järven rantaan. ”Puiston nimeksi tulee Tampere Park”, kertoo Joseph Mlinzi.

Puolin ja toisin

Mwanzasta löytyy suomalaisen mielestä monia kotoisia elementtejä. Kaupunkia ympäröi järvi, siellä syödään paljon kalaa, keskustan kadut ovat hyvässä kunnossa eikä liikenne ole ruuhkaista. Kaupungista löytyy jopa sauna. Kipinä sen rakentamiseen on kaiketi lähtenyt Mwanzassa työskennelleiltä tamperelaisilta opettajilta.

”Saunassa käy nykyään säännöllisesti mwanzalainen vakioporukka”, kertoo kuntosalin työntekijä.

Mwanzalaisen Igoman koulun ja tamperelaisen Lamminpään ala-asteen oppilaat ovat käyneet kirjeenvaihtoa. Se on ollut hyvä keino tutustuttaa lapsia vieraisiin kulttuureihin.

”Toivoisimme jatkossa myös enemmän vierailuja tamperelaisten ja mwanzalaisten kesken”, kertovat Igoman koulun opettajat Winfrida Masanja ja Nkuba Seni. He muistelevat ilolla Mwanzassa järjestettyjen Tampere-päivien kansanmusiikkiesitystä Igoman koulun pihalla, jossa tamperelaiset muusikot lauloivat ja soittivat kanteletta.

Winfrida Masanjan koulun oppilaat puolestaan ovat tehneet Tampereesta ja Lamminpään koulusta kertovan tervetulolaulun, jonka he kuorossa rumpujen säestyksellä esittävät vierailijoille.

”Minua kiinnostaisi kuulla suomalaisesta koulujärjestelmästä”, lähettää pieni koulutyttö yllättävän asiallisen toiveensa lamminpääläisille. Koulun rehtori Timothy Lugejuna vieraili Tampereen Mwanza-viikolla marraskuussa kertomassa Tansanian koulujärjestelmästä.

”Olemme kiinnostuneita ottamaan oppia Suomessa toteutetusta yhteiskuntakehityksestä, mutta haluamme myös mahdollisuuden esitellä oman kulttuurimme vahvuudet”, Lugejuna sanoo.

Kuntaliiton North-South -hankkeiden tarkoituksena onkin molemminpuolinen yhteistyö ja oppiminen.

 

Humanitaarinen tasa-arvo hukassa

Korkean profiilin kriiseihin käytetään suhteettomasti resursseja. Tämän maksavat unohdetut, eli aidsin piinaamat maat ja esimerkiksi Kongon kriisin uhrit, todetaan yhdysvaltalaisen Feinstein International Centerin tuoreessa Humanitarian agenda 2015 -selvityksessä.

Irakiin ja Afganistaniin rahaa riittää, mutta suuri osa terrorismin uhreista on pitkälti avun tavoittamattomissa. Pohjois-Ugandan perukoilla ja Kolumbian viidakoissa terrorismin tuhot ovat arkipäivää, mutta koska näillä konflikteilla ei juuri ole globaalia ulottuvuutta, ne jäävät pimentoon.

Terrorismin vastainen sota häiritsee selvityksen mukaan humanitaarista tasa-arvoa monin tavoin. Se on muun muassa nakertanut yleisiä humanitaarisia periaatteita ja kansainvälistä lakia. Yhdysvaltain vankila Guantánamossa, salaiset pidätyskeskukset ja Venäjän rankat otteet Tshetsheniassa ovat yleisimmin mainittuja esimerkkejä.

Maailmanpolitiikassa humanitaarinen työ on jäänyt turvallisuusajattelun jalkoihin. Kun kansainvälisen yhteisön toiminnassa pyritään johdonmukaisuuteen eri toimijoiden välillä, etusijalle asetetaan turvallisuus. Humanitaarinen työ kärsii.

”Uskomme, että syyskuun yhdennentoista jälkeen humanitaarinen työ putoaa yhä useammin pohjoisen poliittiselta agendalta”, raportissa mainitaan.

Tekijöiden mukaan humanitaaristen toimijoiden tulisikin ymmärtää entistä paremmin poliittisia ja sotilaallisia voimia ja kehittää yhä luovempia tapoja äärimmäisen politisoituneissa olosuhteissa toimimiseen.

Myös humanitaarinen työ saa raportissa pyyhkeitä.

”Humanitaarinen bisnes näkee itsensä ja mandaattinsa universaalina”, raportti toteaa. Koska ulkopuolisten ja autettavien arvot eivät usein kohtaa, on humanitaarinen työ täynnä hiertymiä, jotka johtuvat auttajien kulttuurisen herkkyyden puutteesta.

Ulkopuolisten eurooppalaisten ja sisäpiirinomaisten autettavien välistä jännitettä pitäisikin hallita paremmin, ja autettavien omien näkemyksien pitää päästä paremmin esille, tutkijat vaativat.

Ulkopuolisuus ei aina kuitenkaan ole pahasta, he muistuttavat. Ulkomaisten avunantajien voi korkeamman statuksensa tähden olla paikallisväestöä helpompi puhua viranomaisten kanssa vaikeista asioista, kuten ihmisoikeuksista. Heitä saatetaan myös arvostaa enemmän kuin paikalta palkattua apuhenkilökuntaa.

Pohjoisen humanitaarisen työn tekijöiden pitäisi kuitenkin kuunnella enemmän ja oppia autettavien yhteisöjen neuvokkuudesta, joustavuudesta ja selviytymisstrategioista, raportissa tähdennetään.

 

Ourvision -laulukilpailu

Ourvision 2007 on Kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan järjestämä laulukilpailu Euroviisujen kunniaksi. Osallistua voivat kaikki ne, joilla on sukujuuria Euroopan ulkopuolella Aasiassa, Arabiassa, Afrikassa tai Latinalaisessa Amerikassa. Latinoviisujen esikarsinta on 19.1., afroviisujen 20.1., aasiaviisujen 2.2., ja arabiviisujen 3.2. Esikarsinnat tapahtuvat kulttuurikeskus Caisassa Helsingissä ja niihin on kaikilla sukujuuriin katsomatta vapaa pääsy. Ourvision finaali mitellään 5.5.2007.


Lisätietoja www.caisa.fi

Julkaistu Kumppani-lehdessä 1/2007

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Olet nyt varjossa ""staging"". Poistu