15-vuotias Mezemir Yordanos kulkee kouluissa kertomassa ympärileikkauksen haitoista.Yordanos Mezemir, 15, tuijottaa täyttä luokkahuonetta ja saa runolleen raivoisat aplodit. Hän kuuluu koulunsa järjestämään kerhoon, joka taistelee Etiopiassa sitkeään istuvia haitallisia perinteitä vastaan. Yksi perinteistä on naisten ja tyttöjen sukupuolielinten silpominen. Yli 80 prosenttia etiopialaisista naisista on joutunut raa’an leikkelyn kohteeksi. Mezemir kiertää kavereidensa kanssa pääkaupungin Addis Abeban kouluissa valistamassa opettajia ja oppilaita vastustamaan tyttöjen julmaa kohtelua.

”On hyvin vaikea keskustella kulttuurisista tabuista. Erityisen vaikeaa se on nuorelle tytölle”, Mezemir huokaa.

”Mutta en pelkää puhua julkisesti. Enemmän pelkään tulevaisuutta, jos haitallisista perinteistä ei puhuta. Yhä useammat tytöt joutuvat kantamaan kulttuurimme hiljaista salaisuutta mukanaan ja kärsimään siitä.”

Mezemirin sukulaiset eivät hyväksy, että hän puhuu silpomista vastaan. Etiopiassa ei ole totuttu siihen, että tytöt korottavat äänensä ja vaativat oikeuksiaan. Mezemir toteaa, että helpointa asioista on kertoa näytelmän, runon tai musiikin avulla. Siksi hän lukee runojaan kouluissa.

Mezemirin äiti silvottiin, kun tämä oli pieni. Äiti ei antanut leikkauttaa tytärtään. Aluksi hän kuitenkin vastusti tyttärensä vapaaehtoistyötä.

”Hän sanoi: sinä olet koulutettu tyttö. Miksi puhut näistä asioista? Ole hiljaa ja käy koulusi loppuun.”

Vasta kun Mezemirin silvottu serkku synnytti useita päiviä, äiti ymmärsi, että tyttöjen silpominen on hengenvaarallista. Mezemir selitti hänelle, että serkun lapsi syntyi kuolleena, koska serkku oli leikattu. Vihdoin äiti on antanut hiljaisen siunauksensa tyttärensä työlle.

Nuori etiopialainen ei aio luovuttaa.

Mikäli hänen tuleva aviomiehensä vaatii tytärtä silvottavaksi, Mezemirillä on suunnitelma valmiina.

”Ensiksi yritän opettaa häntä. Jos hän ei usko, marssin suoraan poliisiasemalle. Ei koskaan enää, ei meidän suvussa. Olen valmis vaikka uhraamaan itseni sen vuoksi, ettei tyttäriäni silvota.”

Julkaistu Kumppani-lehdessä 6-7/2006