Guadalupe Posiaa parempaa esikuvaa Guatemalan toiseksi suurimman kaupungin, Quetzaltenangon, katulapsille tuskin onkaan. Maan alkuperäisväestöön kuuluva Guadalupe teki töitä koko lapsuutensa, pääsi stipendin turvin yliopistoon opiskelemaan psykologiaa ja valmistui sieltä, vaikka rahat eivät riittäneet ruokaan.
Vuonna 1995 Guadalupe Posia lähti perustamaan katulapsikoulua Quetzaltenangon köyhälle Las Rosasin alueelle. Tällä hetkellä Escuela de la Callessa eli EDELACissa opiskelee vuosittain noin 130 6-15-vuotiasta lasta. Kaikki lapset kuuluvat Guatemalan alkuperäiseen quiché-maya -väestöön.
”Lapset tulevat alueen köyhimmistä perheistä. Heidän vanhempansa ovat usein työttömiä, isät alkoholisoituneita tai sitten perhettä ei enää ole jäljellä laisinkaan”, Guadalupe kertoo.
Alkoholismista johtuva perheväkivalta on suuri ongelma Las Rosasin alueella kuten Guatemalan muillakin köyhillä seuduilla.
”Täällä myydään paljon itsetehtyä viinaa. Se on hyvin halpaa. Yksi lasi maksaa noin yhden quetzalin, ja se on melkein puhdasta bensiiniä. Tietysti niin vahva alkoholi aiheuttaa nopeasti vahvan riippuvuuden”, Guadalupe pohtii.
EDELAC kouluttaa lapsia perusoppiaineiden kuten lukemisen ja laskemisen lisäksi myös tunnistamaan omat oikeutensa ja kehittämään itsetuntoa.
”Itsetunnolla on avainrooli köyhyyden, alkoholismin ja väkivallan kierteen katkaisemisessa. Opetamme lapsia tietämään oman arvonsa. Joissakin tapauksissa lapset ovatkin jo nousseet väkivaltaista vanhempaansa vastaan ja tulleet kertomaan meille lyömisestä”, Guadalupe kertoo.
EDELACin toiminnan rahoittajana toimii pitkälti Quetzaltrekkers eli vapaaehtoisten vuoristo-oppaiden ryhmä, joka järjestää viikoittain vaelluksia Quetzaltenangoa ympäröiville tulivuorille. Retkien tuotosta 70 prosenttia menee suoraan EDELACin toimintaan, joka työllistää tällä hetkellä 13 guatemalalaista opettajaa ja sosiaalityöntekijää sekä joukon vapaaehtoisia työntekijöitä.
Työskentely koululla on vaativaa, koska suuri osa lapsista kärsii alkoholismin aiheuttamista ongelmista jo syntyessään. ”He ovat usein ADHD-lapsia, ja heillä on vaikeuksia luovuuden suhteen. Monet heistä eivät esimerkiksi osaa potkaista palloa”, Guadalupe kertoo.
Guadalupen haaveena on olla mukana luomassa ensimmäistä täysin koulutettua quiché-maya-sukupolvea.
”Työn tulokset näkyvät vasta pitkän ajan, ehkäpä viidentoista vuoden kuluttua. Mutta tämä vaatiikin päättäväisyyttä”, Guadalupe hymyilee koulunsa pihamaalla.
Julkaistu Kumppani-lehdessä 2/2006