Uusimman tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat pääasiassa samaa mieltä hallituksen kanssa kehitysmaiden auttamisesta. Hallituksen ja kehitysyhteistyöministeri Paula Lehtomäen ponnistelut kehitysavun nostamisen estämiseksi hallitusohjelman tasolle ovat kantaneet hedelmää. Kun vuonna 2003 enemmistö suomalaisista halusi nostaa kehitysavun ainakin YK:n vaatimaan 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta, ulkoministeriön tuoreimmassa mielipidemittauksessa enää kolmannes vastaajista oli tätä mieltä.
Nyt on vallalla käsitys, että avun tehostaminen riittää. On tietysti hyvä, että kehitysapuun suunnattuja rahoja pyritään käyttämään entistä tehokkaammin. On myös hyvä, että apua saavia maita vaaditaan tehostamaan hallintoaan ja muuttamaan se demokraattisemmaksi ja läpinäkyvämmäksi.
Valitettavasti tämä ei riitä. Nykyinen kehitysapu pitäisi kaksinkertaistaa ja vauhtiin päässyttä kehitysmaiden velkojen anteeksiantoa täytyy jatkaa. Kaikki tämä vaatii rahaa. Rikkaiden maiden on nostettava kehitysapunsa vähintään YK:n tavoitteisiin. Vain se yhdessä avun tehokkaan käytön ja valvonnan kanssa voi auttaa köyhiä maita jaloilleen. Vasta sen jälkeen maat voivat auttaa itse itseään.
Kansalaisten toiveet kehitysavun kohteiksi ovat pysyneet samana kuin pari vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa. Valtaosa suomalaisista haluaa yhä auttaa Afrikkaa: miltei joka kolmas suuntaisi avun sinne. Seuraavaksi eniten kannatusta saivat pitkittyneistä kriiseistä kärsineet alueet, joista niistäkin suurin osa sijaitsee Afrikassa. Tutkimus tehtiin jo kesäkuun alussa, ennen G8-kokousta ja Live 8 -konsertteja.
Terveydenhoidon ja erityisesti hiv:n sekä aidsin torjunta saavat kannatusta suomalaisilta. Puolet vastaajista nosti nämä aiheet tärkeimmiksi päämääriksi. Ilahduttavaa tutkimuksessa on se, että 40 prosenttia kansalaisista halusi vähentää kehitysmaiden köyhyyttä. Ilman köyhyyden vähentämistä tartuntatautien onnistunut torjunta on hyvin vaikeaa.
Ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä tasa-arvon ja demokratian vaatiminen saavat myös kannatusta. Lähes 40 prosenttia nosti nämä aiheet kehitysyhteistyön tärkeimmiksi päämääriksi.
Kehitysavun tasoa lukuunottamatta Suomen kehitysyhteistyötä voidaan pitää onnistuneena. Hallituksen kehityspoliittisen ohjelman perusteella apua suunnataan Afrikkaan, ja köyhyyden poistaminen on ohjelman kantava idea. Suomen virallinen kehitysyhteistyö painottuu ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, tasa-arvon ja demokratian vaatimiseen sekä hyvän hallinnon lisäämiseen.
Nykyiseltä hallitukselta puuttuu tahtoa ja taitoa toteuttaa kehityspoliittisen ohjelman tavoite, jonka mukaan vuonna 2010 Suomen avun olisi oltava 0,7 prosenttia bkt:sta. Tämä hallitus ei tule pääsemään edes prosentin puolikkaaseen.
Antoisia lukuhetkiä.
Julkaistu Kumppani-lehdessä 8/2005