Yhä suurempi osa Mosambikin saamasta kehitysrahoituksesta on suoraa budjettitukea. Budjettitukea antaa 15 maan ryhmä, jossa Suomi on ollut mukana viime vuodesta lähtien. Viime vuonna Suomi tuki Mosambikia neljällä miljoonalla eurolla, tänä vuonna tuki on samaa luokkaa. Seuraavina vuosina tuki pyritään nostamaan viiteen miljoonaan.
Ulkoministeriön hankepäätöksen mukaan ”maa on menestynyt hyvin tai kohtalaisesti köyhyyden vähentämisohjelman toteuttamisessa – opetuksessa, terveydenhuollossa, infrastruktuurin kehittämisessä sekä hiv/aidsin vastaisessa taistelussa.” Mosambikin suurimmat ongelmat liittyvät päätöksen mukaan kuitenkin juuri julkisen taloushallinnon kehittämiseen.
Tukea hallinnon kehitykseen
Ulkoministeriön Eteläisen Afrikan yksikön päällikkö Riikka Laatu sanoo, että vaikka ongelmia hallinnossa on edelleen, Mosambikin yhteistyöhalukkuus ja avoimuus ovat kuitenkin riittävän hyvää tasoa.
”Paikallisessa valtionvarainministeriössä on sitoutunutta väkeä, joka pyrkii vakavissaan kehittämään taloushallintoa.”
Mosambik suhtautuu Laadun mukaan myös myötämielisesti ulkopuolisiin rahoittajiin, vaikka niiden tuki sisältää ”tiettyä kontrollia”.
Budjettituen etenemistä seurataan hyvin tarkasti.
”Samalla seuraamme, miten taloushallinnon mekanismit kehittyvät. Budjettituen hyvänä puolena on se, että voimme vaikuttaa kohdemaan hallinnon kehitykseen. Projektituessa taas päähuomio kiinnittyy aivan muualle.”
Tuen voidaan siis katsoa parhaassa tapauksessa tukevan kohdemaan kehitystä kohti demokraattisempaa hallintoa. Se mahdollistaa myös jatkuvan kehityksen sekä perusinstituutioiden vahvistumisen, mihin kausittaiset projektit eivät pysty.
Riekaleista pin-upiksi
Mosambikia on kuvattu ”rahoittajayhteisön pin up -tytöksi”. Tällä viitataan maata 18 vuotta hallinneen presidentin Joaquim Chissanon taitoon houkutella rikkaita lahjoittajia Mosambikiin. Chissanon sanotaan haistaneen kulloisetkin kehitysyhteistyön trendit ja tarttuneen niihin juuri oikeaan aikaan.
Vielä runsaat kymmenen vuotta sitten Mosambik oli maailman köyhimpiä maita. Sisällissodan repimästä maasta on kuitenkin kasvanut yksi Afrikan ykkösinvestointikohteista. Pohjalta ponnistanut Mosambik on avunantajien tuella edennyt maatalouden, tiestön, koulutuksen ja terveydenhuollon kehittämisessä.
Menestyksen tiellä on kuitenkin vielä okaita. Riikka Laadun mukaan kehitysyhteistyössä ongelmat liittyvät rahojen maksatusten myöhästelyyn ja viiveisiin raportoinneissa. Hän muistuttaa, etteivät antajamaatkaan pysy aina aikataulussaan.
”Korruptiota on vaikea mitata, mutta toki sitä esiintyy. Mosambikilla näyttää kuitenkin olevan enemmän toimenpiteitä sen ehkäisyyn kuin monilla muilla kehitysmailla”, Laatu sanoo.
Kenen taskuihin tuki menee?
Viime keväänä Ruotsi vaati takaisin osan budjettitukeaan, sillä koulutusavustusohjelmaan tarkoitetut varat oli käytetty muun muassa virkamiesten sukulaisten koulutusstipendeihin. Nähtäväksi jää, paraneeko tilanne tulevaisuudessa, sillä joulukuussa valittu uusi presidentti Armando Guebuza tunnetaan korruption kukistajana.
Budjettituella on myös paljon kriitikoita. Korruption pelko on vain yksi monista perusteluista tukitavan heikkoudelle. Vaikka budjettituen vahvuutena on pidetty juuri kohdemaan mahdollisuutta kantaa itse vastuuta kehityksestään ja kohdistaa nopeasti tukea alueille, joilla sitä tarvitaan, monet epäilevät, etteivät kohdemaat ole vielä valmiita tähän.
Toisaalta pelätään myös tukijamaiden kiristävän valtaansa, kun tuki kohdistuu suoraan maan hallitukseen. On kyseenalaistettu, pitääkö afrikkalaisen demokratian ylipäätään seurata eurooppalaista isoveljeään vai voisiko se kehittyä oman kulttuurinsa ehdoin. Kritiikin kohteena on myös oletus, että budjettitukeen perustuva talouskasvu automaattisesti vähentäisi köyhyyttä.
Julkaistu Kumppani-lehdessä 5/2005