Länsi-Keniassa lääkärinä työskentelevä kanadalainen tohtori Ken Jones ennustaa, että vuonna 2010 Keniassa on miljoona aidsin vuoksi orvoksi jäänyttä lasta. Sadantuhannen ihmisen asuttamassa Bungoman kylässä lääkäriklinikkaa pitävä Jones kertoo potilasmääränsä kasvavan koko ajan. Kun hiv-testaus aloitettiin maaliskuussa 2004, potilaiden määrä laskettiin sadoissa, kun nykyään voidaan puhua jo tuhansista avun tarvitsijoista. Jones kävi helmikuussa Suomessa Helsingin Diakonissalaitoksen vieraana.
Jones mainitsee, että Länsi-Keniassa sairauden leviämistä edistävät kirkon kielteinen suhtautuminen avoimeen ehkäisykeskusteluun sekä uskomukset, joiden mukaan hiv voidaan taltuttaa neitsyiden kanssa makaamalla tai poikien peniksestä tehtyä jauhetta syömällä.
Kieltämällä kondomien käytön ja salaamalla elintärkeää seksitauteja koskevaa tietoa katolinen kirkko on myötävaikuttanut tuhoisien uskomusten säilymiseen. Bungoman kaltaisissa kylissä myös moniavioisuus ja lasten seksikokeilut johtavat hiv-potilaiden määrän kasvuun. Lapset seuraavat vanhempiensa puuhastelua pienissä ja ahtaissa yhden huoneen asumuksissa ja heille syntyy halu kokeilla ”vanhempien leikkejä”, joita he eivät opin ja valistuksen puuttuessa osaa pitää itselleen sopimattomina.
Terveydenhuoltojärjestelmä tällä Kenian köyhimmällä alueella on katastrofaalisessa tilassa. Sairaalat ovat ylikuormitettuja, ne kärsivät lääkäripulasta, eikä uuden hoitohenkilökunnan palkkaamiseen ole varaa. Tilanteesta kertoo se, että esimerkiksi Bungomassa jo 400 potilasta on jouduttu lähettämään kotiin hoidettavaksi.
Vuosien ajan Afrikassa työskennellyt Ken Jones perusti lääkäriklinikkansa juuri tämän yhteiskunnallisen epäkohdan takia. Klinikalla toimii tohtorin lisäksi kolme avustajaa sekä pieni ryhmä vapaaehtoisia länsimaista tulleita lääketieteen opiskelijoita.
Suuri osa työajasta ja resursseista käytetään hiv-testausten tekoon sekä koululaisille, nuorille ja naisille tarkoitettujen terveysvalistusten pitämiseen. Opetusta annetaan vuosittain 15 000 ihmiselle, joista suurin osa on ala-aste-ikäisiä lapsia. Koulutusta on tarjottu myös opettaja- ja vapaaehtoisryhmille, joiden toivotaan levittävän aids-tietoutta kyläläisille.
Tukea ja antibiootteja
Jonesin klinikan toimenkuvaan kuuluu myös orvoista lapsista huolehtiminen. Orphans and Vulnerable Children -ohjelmalla (OVC) tuetaan hajonneita perheitä sekä annetaan lääkinnällistä, rahallista ja psykososiaalista tukea yksin jääneille lapsille. Bungoman orpoja auttavat myös Luken lastenkirurginen rahasto sekä Cavados-säätiö, jotka kustantavat lapsille tehtäviä kirurgisia leikkaus- ja korjaustoimenpiteitä ulkomaisissa sairaaloissa. Esimerkkinä tästä on vuoden alussa Espanjassa suoritettu bungomalaispojan leikkaus, jossa pojalle luotiin uusi penis hänen irti leikatun elimensä tilalle.
Jonesin klinikalla hiv-tartunnan saaneiden kyläläisten lääkintään käytetään aidsia ennaltaehkäiseviä antiretroviraalilääkkeitä, jotka hidastavat viruksen kehittymistä ja immuunijärjestelmän vaurioitumista. Tartunnan saaneiden naisten syntyville lapsille on vuorostaan annettu Cotrymoxazole-nimistä antibioottia, jonka on todettu vähentävän lapsikuolleisuutta puolella. Antiretroviraalilääkkeiden haittapuolena on se, että jos sairastunut henkilö lopettaa hetkellisesti lääkkeen käytön, virus pystyy jo 3-4 päivässä kehittämään itselleen vastustuskyvyn lääkettä vastaan.
Jones kertoo, että vuonna 2004 hänen klinikkansa kustannuksiin upposi 90 000 euroa. Tällä summalla autettiin yli 9 000:ää potilasta. Tämän vuoden menoiksi Jones arvioi 155 000 euroa, josta koossa on vasta murto-osa. Klinikan toiminnan turvaamiseksi Jones toivoo saavansa avustuksia ja yhteistyökumppaneita muun muassa Suomesta.
Julkaistu Kumppani-lehdessä 4/2005