Alkupalkka 5 400 euroa kuukaudessa, kulukorvaus – eikä pelkoakaan potkuista. Pestiä maan varmimpaan pätkätyöpaikkaan eduskuntaan havittelee parituhatta suomalaista, mutta istuntosalista oman pallin neljäksi vuodeksi saa heistä vain joka kymmenes. Työnhakuun panostetaan siis täysillä.
Jotain kovin erilaista näissä median välityksellä käytävissä työpaikkahaastatteluissa kuitenkin on. Suurimman maksetun näkyvyyden saavat ne, joiden oma tai lainattu raha riittää pisimmälle. Tässä pelissä kannattaa olla hyvin verkostoitunut – ja mies.
Kun FST5:n ajankohtaisohjelma Spotlight perkasi edustajien ilmoituksia edelliskierroksen vaalirahoituksesta, paljastui että elinkeinoelämältä oli irronnut miesedustajille rahallista tukea kaksi kertaa enemmän kuin naisedustajille.
Työnhakuun kannattaakin panostaa niin omat kuin kaverienkin rahat, sillä läpi päästyään ei joudu mittailtavaksi seuraavaan neljään vuoteen. Pestissä ei ole koeaikaa, eikä potkuja persuksille hevin tule.
Ovea näytetään vasta, jos on tullut töpeksittyä vankeusrangaistuksen edestä. Pahainen ammuskelu ja laittomien aineiden kanssa pulaaminen eivät siihen riitä – se tuli juuri päättyneellä vaalikaudella todistetuksi.
Tavallisessa työpaikkahaastattelussa katsottaisiin vähän vinoon, jos haastateltava lupaisi pysäyttää ilmastonmuutoksen, alentaa veroja, nostaa eläkkeitä ja rakentaa pari valtatietä – työnantajan piikkiin. Jos yltiösuuria lupaillut työnhakija otettaisiin firman leipiin, valinnasta vastanneille pomoille muistettaisiin kyllä kuittailla, jos ihmemies tai -nainen ei lupauksiaan täyttäisikään.
Kannattaa muistaa, että näissä työnhakukarkeloissa pomoja olemme me kaikki, sillä edustajat ovat meidän palkkalistoillamme. On siis aika tarkistaa suositukset ja uskoa vain uskottavia lupauksia
Julkaistu Kumppani-lehdessä 03/2007