Sissit väsyivät sotaan
Burma. Burman viranomaiset ilmoittavat tehneensä rauhan pienen kapinallisryhmän kanssa. Rauhansopimuksen allekirjoitti parinsadan karen-taistelijan puolesta ryhmää johtanut Htain Maung.
Sopimuksen myötä Maungin johtama joukko eroaa Karenien kansallisliiton armeijasta, KNU:sta.
KNU:n mukaan sen riveihin jää vielä 10 000 sissiä, eikä rauhansopimus vaikuta järjestön toimintaan.
Burma, viralliselta nimeltään Myanmar, on etnisesti kirjava valtio, ja maassa toimii KNU:n lisäksi useita muun muassa karenni- ja shan-kapinallisten muodostamia sissiliikkeitä. Ne käyvät aseellista taistelua armeijan sotilaita vastaan, ja vaativat nykyistä autonomisempaa asemaa vuoristokansoille.
Etniset levottomuudet Burmassa käynnistyivät jo maan itsenäistyessä 1948. Maassa on lukuisia pieniä etnisiä ryhmiä, jotka kapinoivat sotilasjunttaa vastaan. Noin 120 000 burmalaisen arvioidaan asuvan pakolaisleireillä Thaimaassa. Heistä suurin osa on kareneja.
Laki uhkaa ihmisoikeuksia
Nigeria. Nigeriassa on valmisteilla laki, jonka perusteella sekä avoimesta homoseksuaalisuudesta että seksin harjoittamisesta samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa rangaistaisiin viiden vuoden vankeustuomiolla.
Lakia valmisteleva komitea on saanut ihmisoikeusjärjestöiltä lukuisia vaatimuksia keskeyttää ihmisoikeuksien vastaisen lain valmistelu. Uskonnolliset ryhmät sen sijaan tukevat lakia. Nigerian kristittyjen kattojärjestö Can vaatii lain nopeaa käsittelyä, ja kutsuu homoseksuaalisia suhteita ”barbaarisiksi ja häpeällisiksi”. Muslimien kansallinen liitto tukee lakia, jolla tuomittaisiin ”moraaliton, kulttuuristen ja uskonnollisten arvojen vastainen” seksuaalinen suuntautuneisuus.
Ihmisoikeusjärjestöt moittivat lain kannattajien moraalisia ja uskonnollisia perusteluita tekopyhyydeksi. Yhdistyneet kansakunnat puolestaan varoittaa, että mikäli homoseksuaalisuuden rangaistavuus toteutuu, sitä seuraavan salailun myötä hiv-tartuntoja on odotettavissa entistä enemmän.
Sotien traumatisoima kansa
Afganistan. Jopa 85 prosenttia afganistanilaisista kärsii psyykkisistä ongelmista, arvioi maan terveysministeriön edustaja Abdullah Fahim. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan terapian tarpeessa afganistanilaisista on noin puolet. Epävarmuus ja sodat horjuttavat yhä useamman mielenterveyttä.
Psyykkiset traumat jäävät usein huomaamatta, ja niiden hoitaminen jää helpommin havaittavien ja parannettavien fyysisten vammojen jalkoihin. Vuonna 2004 maan terveydenhuoltoon varatusta 289 miljoonan dollarin budjetista vain 100 000 osoitettiin mielenterveystyöhön.
WHO:n mukaan koko Afganistanin terveydenhuollossa toimii vain kaksi psykologia ja koko maassa on vain yksi psykiatrinen sairaala.
Tasa-arvoista viiniä
Etelä-Afrikka. Viinintuotanto on Etelä-Afrikassa suuren luokan liiketoimintaa. Viiniä riittää vientiin vuosittain yli 200 miljoonaa litraa. Eteläafrikkalaisia viinejä löytyykin kauppojen hyllyiltä Hangosta Hannoveriin. Viime vuosina myös
Etelä-Afrikan mustaan enemmistöön kuuluvia viinintuottajia on liittynyt pitkään yksinomaan valkoisena pysyneeseen joukkoon.
Viiniä on tuotettu Etelä-Afrikassa 1650-luvulta alkaen. Kapkaupunkia ympäröivällä Stellenboschin alueella ilmasto on välimerellinen, ja sopii erinomaisesti viinirypäleen kasvattamiseen.
Apartheidin aikaan viinintuotanto oli valkoihoisten käsissä ja rasismi ja riisto arkipäivää. Työntekijöiden asuin- ja työolosuhteet olivat surkeita ja palkka huono tai olematon. Pahamaineinen dop-järjestelmä, jossa osa palkasta maksettiin työpäivän päätyttyä viininä, altisti työntekijät alkoholisoitumiselle ja aiheutti mittavia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia.
Uudessa Etelä-Afrikassa menneisyyden vinoutumia on pyritty korjaamaan. Vuonna 1999 perustettu South African Wine Industry Trust auttaa mustia ja värillisiä saamaan jalansijaa viinituotannossa tarjoamalla alkupääomaa ja koulutusta. Tulokset ovat olleet hyviä.
Vuonna 2003 Lontoossa pidetyillä viinimessuilla palkittiin Patrick Kraukampin tuottama viini Thandi Chardonnay, jonka xhosankielinen nimi tarkoittaa rakkautta. Yhtiön Thandi-viinejä on saatavilla myös Alkon tilausvalikoimista.
Vaikka muun maailman asenne eteläafrikkalaisiin viineihin on sitten apartheid-ajan boikottien muuttunut, arvostelee osa aktivisteista viinitiloja yhä puutteista ja työntekijöiden korvaamisesta koneilla muun muassa rypäleiden poiminnassa.
Ensikertalaiset ongelmamatkustajat
Intia. Vaurastumisen myötä Intian lentoliikenne on lisääntynyt ja maan taivaalla risteilee halpalentoyhtiöiden koneita. Uudenlaisia vaaratilanteita lennoilla on syntynyt, kun ensikertalaiset innostuvat ja unohtavat missä mennään.
Lentoyhtiöt ovat raportoineet tilanteista, joissa matkustajat ovat yrittäneet avata koneen oven kesken nousukiidon tai tungeksineet ohjaamoon rupattelemaan kapteenin kanssa. Pakkolaskuja on jouduttu tekemään, kun matkustajat ovat kesken lennon rynnänneet valittamaan lento-olosuhteista koneen ohjaajalle.
Ratkaisuksi esitetään yksinkertaisten käyttäytymisohjeiden laatimista ja niiden jakamista lentomatkustajille. Humalaisilta näyttäville matkustajille haluttaisiin tehdä puhallustesti, ja kieltää tarvittaessa koneeseen pääsy.
Terästettyä puuroa
Sambia. Suurin osa sambialaisista lapsista syö kunnon aterian kerran tai pari päivässä. Täydestä mahasta huolimatta monet heistä kärsivät aliravitsemuksesta, joka hidastaa sekä fyysistä että psyykkistä kehitystä. Tätä näkymätöntä nälkää Sambian hallitus alkaa nyt hoitaa terästämällä maissijauhoja vitamiineilla ja mineraaleilla.
Alle viisivuotiaista sambialaislapsista yli puolet kärsii sekä raudan että A-vitamiinin puutteesta. Sambiassa on kokeiltu aiemmin A-vitamiinin lisäämistä sokeriin, mutta nyt ravinteet lisätään perusruokaan. A-vitamiinin lisäksi maissijauhoihin lisätään foolihappoa ja sinkkiä.
Kuukauden sammakko
Maaliskuun sammakon saa Sara-lehti. Toimittaja Heljä Laukkanen on pistäytynyt Egyptin Luxorissa. Ensimmäisen ihmeen hän kokee, kun autonkuljettaja noutaa hänet hämmästyttävän täsmällisesti hotellilta. Temppelivierailun jälkeen Laukkasella onkin sitten jo nälkä.
Vaativalle toimittajalle halpa paikallinen ruoka ei kelpaa, vaan hän päätyy ilmaistoituun Oasis Cafeeseen. Sen ruokalista on kevyen eurooppalainen ja jälkiruuaksi voikin kulauttaa espresson.
Onneksi Laukkanen kantaa huolta egyptiläisten toimeentulosta: ”Jätä tippiä 10 prosenttia laskun päälle. Egypti on kehitysmaa, jossa palkat ovat pienet.”
Paikallisessa ruokapaikassa toki koko summa olisi jäänyt egyptiläisille, ja ruokailija olisi ollut yhtä kokemusta rikkaampi.
Maaliskuun kelpo kapine
Yön ainoa valopilkku
Maaliskuun kapine on Tuomari Nurmion laulustakin tutuksi tullut yön ainoa valopilkku. Siis taksi. Taksilla ajaminen on näinä ilmastonmuutosaikoina ekologinen vaihtoehto, varsinkin jos toisessa vaakakupissa on yksityisautoilu. Taksilla kun tulee kuitenkin ajettua harkitummin kuin omalla autolla.
Taksilla ajaminen on myös ekonominen teko. Kun bensalitra maksaa 1,196 euroa ja tankkiin lorottaa 40 litraa, summalla ajelee taksikyydillä jo kolme normaalia kaupunkireissua. Vuoden vakuutusmaksuilla huristelee lämpimän auton takapenkillä nelisenkymmentä lyhyttä reissua.
Taksin käyttämiseen liittyvästä elitistisestä leimasta pitäisi päästä irti. Monet työpaikat tukevat yksityisautoilua lähes ilmaisilla autohallipaikoilla. Samaan aikaan taksin käytöstä joutuu tekemään rahakirstun vartijoille selkoa pienoisnovellin verran. Vain perisuomalainen kateus estää sen, että taksi laskettaisiin oikeasti mukaan joukkoliikenteeseen
Julkaistu Kumppani-lehdessä 03/2007