Martin Drewry kertoi suomalaisjärjestöille Trade Justice Movement -verkoston toiminnasta.
Eri nimikkeiden alla kampanjoivat järjestöt ympäri maailman ovat samaa mieltä yhdestä asiasta: maailmankaupan mekanismit eivät nykyisellään ole oikeudenmukaisia köyhiä maita kohtaan. Selkeämpää yhteistä viitekehystä monitahoisille kauppapoliittisille huolenaiheille on kuitenkin ollut vaikeaa löytää.
”On TRIPSiä, GATSia, ruokaturvaa ja lukuisia muita kampanjoita, jotka kaikki koskevat kauppapolitiikan eri osa-alueita ja tähtäävät enemmän tai vähemmän samoihin päämääriin”, kuvailee tilannetta Martin Drewry Britannian Christian Aid -järjestöstä. ”Liike itsessään on siis jo olemassa. Jotta siinä olisi voimaa, kampanjat tulisi kuitenkin yhdistää yhteisen nimen ja tavoitelistan alle.”
Tämä yhteinen nimi syntyi kaksi vuotta sitten, jolloin Britanniassa perustettiin Trade Justice Movement -verkosto. Lyhyen olemassaolonsa aikana useista eri järjestöistä koostuva kampanja on jo onnistunut mobilisoimaan vaikuttavan määrän ihmisiä: esimerkiksi viime kesänä yli 12 000 ihmistä kokoontui Lontoon keskustaan painostamaan hallitusta kauppakysymyksissä. Tapaus sai mittavan huomion sekä hallitukselta että medialta.
Nyt Drewry yhdessä kollegansa Martin Gordonin kanssa kiertää kertomassa kampanjan lähtökohdista eri puolilla maailmaa ja kartoittamassa yhteistyömahdollisuuksia kauppapoliittista työtä tekevien kansallisten järjestöjen kanssa. Tähtäin on ensi syksyn kauppaneuvotteluissa Meksikon Cancunissa.
Neljä perustavoitetta
Drewry painottaa, ettei ole tarkoitus luoda uutta, globaalia kansalaisjärjestöä. Verkoston kivijalkana säilyisivät nimenomaan kansalliset kampanjat – kukin omalla identiteetillään ja omilla painotuksillaan – jotka samanaikaisesti tunnustautuisivat osaksi globaalia liikettä.
”Kehitysmaiden velkojen mitätöintiä vaatinut Jubilee 2000 -kampanja osoitti globaalin solidaarisuuden voiman. Jos yhteinen kampanja on onnistunut kerran, se voi onnistua uudestaankin”, uskoo Drewry. ”Nyt kauppapoliittisen kampanjoinnin on aika muuttua raporttien tuottamisesta näkyväksi kansanliikkeeksi.”
Velkaongelma oli kuitenkin huomattavasti helpompi selittää suurelle yleisölle kuin kauppapolitiikan monet kiemurat. Trade Justice Movement on pelkistänyt kampanjalleen neljä peruspäämäärää, joiden taakse useimmat järjestöt voivat asettua:
Ensinnäkin köyhille maille tulisi taata oikeus puuttua kansallista talouttaan koskeviin säädöksiin eli suojata tärkeimpiä alojaan ulkomaiselta kilpailulta. Toiseksi ylikansallisten yhtiöiden toiminnalle tulisi laatia juridisesti sitovat säännöt. Kolmanneksi teollisuusmaiden tulisi vähentää korkeiden suojatullien säätämistä ja ylijäämätuotteiden dumppausta kehitysmaihin. Neljäs ja viimeinen vaatimus listassa koskee demokratiaa, jonka tulisi yltää kaikkiin kansainvälistä kauppaa käsitteleviin päätöksentekoelimiin.
Symbolina vaakakuppi
Kampanjan symboli, toiselta puolelta painunut vaaka kuvaa Drewryn mukaan vallitsevaa kaupankäynnin epätasapainoa, ihminen vaakakuppien välissä taas jokaisen kansalaisen valtaa vaikuttaa asiaan.
”Haluamme haastaa vallitsevan kauppapoliittisen ajattelun, jonka mukaan vain liberalismi on edistyksellistä ja jossa protektionismi on kirosana. Kaupankäynnin heikoimmille osapuolille on välttämätöntä taata oikeus suojella elämänsä perusedellytyksiä – tasapuolisinta olisi painaa tuo vaaka kallelleen toisin päin.”
Ilmestynyt Kumppani-lehdessä 3/2003