Suomen gallupin Kepan tilauksesta toteuttamassa tutkimuksessa käy ilmi, että ehdokkaat suhtautuvat kautta linjan myönteisesti kehitysyhteistyömäärärahojen nostamiseen. Selvästi yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että sopiva määrärahojen taso olisi YK:n suosittelema 0,7% bruttokansantuotteesta. Näyttääkin siltä, että ainakin tulevasta eduskunnasta löytyy poliittista tahtoa kehitysyhteistyön kehittämiseen.
Vaikka määrärahojen saaminen kymmeniä vuosia sitten määritellyn suosituksen tasolle onkin eri puolueiden edustajia yhdistävä tavoite, myös puoluekohtaisia eroja nousi esiin. Eniten 0,7%:n tavoitetta tukeavia ehdokkaita löytyy kristillisdemokraattien, vasemmistoliiton ja RKP:n listoilta, vähiten kokoomuksesta ja keskustasta.
Kehitysyhteistyötä tuntevat tietävät myös, ettei pelkästään rahamäärä ratkaise, vaan myös se, mihin sitä rahaa käytetään. Ehdokkaiden suosiossa kehitysavun kohteiksi näyttävät olevan erityisesti terveydenhuolto ja väestökysymykset, opetus ja naisten aseman parantaminen. Kehitysyhteistyön päämääriä kysyttäessä esiin nousevat kehitysmaiden auttaminen omavaraisuuteen ja köyhyyden vähentäminen.
Vapaakaupan kannatus vähissä
Koska kehitysyhteistyö ei ole ainoa ja riittävä keino maailman köyhyyden ja nälän poistamiseen, saivat ehdokkaat vastata myös ruokaturvaa koskevaan kysymykseen. Millaista kauppapolitiikkaa siis Suomen tulisi EU:n jäsenenä ajaa?
Noin kaksi viidestä vastaajasta katsoi, että kehitysmailla tulee olla oikeus suojata omaa tuotantoaan. Lisäksi suurin piirtein yhtä suuren joukon mukaan tulisi ruokatuotannon perustua pääasiassa omavaraisuuteen. Näyttääkin siis siltä, että tuleva eduskunta tulee suhtautumaan varsin kriittisesti ruoan vapaakauppaan perustuvaan ideologiaan. Kehitysmaaliikkeen pitkään esillä pitämä näkemys, jonka mukaan vapaakauppa ei takaa ruokaturvaa, näyttää kotiutuvan myös edustuksellisen demokratian järjestelmään.
Täydellisen vapaakaupan kannattajia löytyy lähinnä kokoomuslaisista ja sosiaalidemokraateista. Kehitysmaiden oikeus suojata ruokatuotantoaan oli suosituin vastaus vasemmistoliittolaisten ja vihreiden keskuudessa, omavaraisuuden kannattajia taas löytyy eniten keskustapuolueesta.
Eduskunnan otetta halutaan lujittaa
Globalisoituvassa maailmassa on myös hyvä tietää, millaisena ehdokkaat kokevat edustuksellisen demokratian instituutioiden aseman. Ainakin Kepan gallupin tulosten perusteella näyttäisi siltä, ettei eduskunnan rooliin olla kovinkaan tyytyväisiä. Peräti 73% vastanneista katsoo, että eduskunnan tulisi ottaa aktiivisempi rooli hallituksen ohjeistamisessa globaalikysymyksissä. Vasemmistoliiton ja keskustan ehdokkaista näin vastaa useampi kuin neljä viidestä.
Vastauksista voisikin siis päätellä, että tulevasta eduskunnasta löytyy runsaasti ihmisiä, jotka haluavat lujan otteen globaalikysymysten suunnasta, ja tulevat ajamaan köyhyyden vähentämistä, kehitysyhteistyömäärärahoja lisäämällä. Tulokset luovat optimismia ja viestittävät, että usko pelkkien markkinavoimien kykyyn ratkaista ongelmia on hiipumassa.
Saman suuntainen viesti saatiin myös Kepan järjestämästä puolueiden vaalitentistä. Kaikkien seitsemän suurimman puolueen edustajat sitoutuivat selväsanaisesti kehitysyhteistyömäärärahojen nostamiseen YK:n suosituksen tasolle viimeistään vuoteen 2010 mennessä.
Jäljellä jää kuitenkin edustuksellisen demokratian ikuisuuskysymys: missä määrin puheet näkyvät tekoina?
Ilmestynyt Kumppani-lehdessä 1/2003