Lähes jokaisessa ranskankielisen Afrikan maassa on oma satiirilehtensä. Maissa, joissa suuri osa väestöstä on luku- ja kirjoitustaidottomia, ihmiset laittavat rahansa nimenomaan näihin lehtiin. Esimerkiksi burkinafasolaista Le Journal du Jeudi -lehteä myydään 10 000 kappaletta joka viikko.

Mikä satiirilehdessä sitten viehättää? ”Vallanpitäjille nauraminen on kansan syvien rivien kosto”, arvelee Michel Ongoundou Loundah, Le Gri-Gri International –lehden päätoimittaja. ”Sitäpaitsi meillä päin sanotaan, että onnettomuudelle on parempi nauraa.”

Le Marabout –lehden toimituspäällikkö Damien Glez puolestaan viittaa ilmiön uutuuteen: ”Satiirilehtiä on ollut olemassa vasta kymmenen vuoden ajan. Pilapiirrokset ja sarjakuvat tekevät lehdistä ymmärrettävämpiä myös huonosti ranskaa taitaville lukijoille.”

Le Gri-Gri International ja Le Marabout eroavat satiirilehtien joukosta, sillä ne ovat yleisafrikkalaisia. Le Gri-Gri Internationalia julkaistaan Pariisista käsin, kun taas Le Marabout´n päämaja on Burkina Fasossa. Kumpikin lehti on ilmestynyt vuoden ajan.

Päätoimittajasta salakuljettajaksi

Michel Ongoundou Loundah´lla on takanaan kymmenen vuoden kokemus gabonilaisen La Griffe –lehden päätoimittajana. La Griffe on Le Gri-Gri Internationalin esi-isä, viikottain ilmestyvä suorapuheinen satiirilehti, joka vuonna 1998 toi Loundah´lle kahdeksan kuukauden vankilatuomion ja virallisen kiellon toimia toimittajana Gabonissa. Vankilan sijasta Loundah päätyi pakolaiseksi Pariisiin ja jatkoi lehden julkaisemista sieltä käsin. Hän jopa lanseerasi toisen gabonilaisen sarjakuvaan keskittyvän satiirilehden nimeltään Le Gri-Gri. Mutta helmikuussa 2001 kummatkin lehdet kiellettiin kokonaan. Loundah´n oli mietittävä uutta pestiä.

”Ajatus yleisafrikkalaisesta satiirilehdestä oli kypsynyt Pariisissa ollessani. Muutaman pakolaisena elävän toimittajakollegan kanssa päädyimme siihen, että tällaisen lehden toimituksen olisi parasta sijaita Afrikan ulkopuolella. Siten olisimme vähemmän haavoittuvia”, kertoo Loundah ja naurahtaa sitten: ”Kun sekä La Griffe että Le Gri-Gri kiellettiin, minulla oli sopivasti aikaa paneutua uuteen projektiin.” Niin syntyi kahdesti kuussa ilmestyvä Le Gri-Gri International, jonka ensimmäinen numero julkaistiin heinäkuussa 2001.

Karikatyyri Senegalin presidentistä Me Abdoulaye Wadesta Le Marabout -lehdessä

Lehteä myydään Ranskassa, Sveitsissä, Belgiassa, Senegalissa ja Norsunluurannikolla. Alunperin lehteä levitettiin myös Gaboniin, jossa menestys oli huima. Myyntiluvut kolminkertaistuivat kahdessa kuukaudessa ja Loundah kumppaneineen harkitsi painoksen lisäämistä, kun lehti kiellettiin maassa jälleen kerran.

Loundah ei lannistunut vaan päätti salakuljettaa lehteä maahan. ”Vaikka se on vaarallista ja monimutkaista, päätimme kuitenkin lähettää pieniä määriä lehtiä Gaboniin ja tarvittaessa vaikka jakaa ne ilmaiseksi.”

Sensuurin monet muodot

Kerran kuussa ilmestyvän Le Marabout –lehden ei ole toistaiseksi tarvinnut turvautua salakuljetukseen. Lokakuussa 2001 alkunsa saanutta lehteä myydään yhdeksässä Länsi- ja Keski-Afrikan maassa. Lehden taustalla on afrikkalaisten ja eurooppalaisten toimittajien perustama sananvapautta puolustava RALI-järjestö (Réseau africain pour la liberté d´information).

”Halusimme osoittaa, että itsenäisen ja kansainvälisen lehden toimittaminen on mahdollista myös Afrikasta käsin”, kertoo toimituspäällikkö Damien Glez. Lehden toimitus sijaitsee Burkina Fasossa.

Kilpailijoiksi Le Marabout ja Le Gri-Gri International eivät toisiaan koe. Markkina-alueet ovat erilaisia, sillä Le Marabout ilmestyy ainoastaan Afrikassa ja Le Gri-Gri Internationalin levitys keskittyy Eurooppaan.

Kummatkin ovat tunteneet nahoissaan sananvapauden tärkeyden. Loundah´lle on luettu kaksi lisäsyytettä valtion päämiehen kunnianloukkauksesta. Glezin toimittajakollega, L´Indépendant –lehden päätoimittaja Norbert Zongo murhattiin vuonna 1998. Murhaa ei ole edelleenkään selvitetty.

”Minusta tuntuu, että Zongon murha herätti toimittajat, jotka ovat nyt entistä tietoisempia itsenäisen lehdistön tärkeästä roolista”, pohtii Glez.
”Afrikkalaisen lehdistön suurimmat ongelmat ovat kuitenkin taloudellisia”, hän toteaa. ”Paperi ja painatus maksavat, painokset ovat pieniä. Taloudelliset vaikeudet johtavat helposti korruptioon.”

Loundah kertoo juuri tällaisesta ”taloudellisesta sensuurista”: ”Gabonin ainoa painotalo on valtion omistuksessa. Painatushinnat ja –aikataulut riippuvat täysin heistä.”

Joskus vapaus on vain silmänlumetta: ”La Griffe toimi pitkään eräänlaisena vallan kainalosauvana. Varmistaakseen kansainvälisen yhteisön avun valtion oli osoitettava, että maassa vallitsi sananvapaus. Tosiasiassa meitä yritettiin vuoroin lahjoa, vuoroin uhkailla.”

Innostuneet lukijat, epävakaa talous

Vuoden toiminnan jälkeen sekä Glez että Loundah päätyvät samaan lopputulokseen: lehdet on huomattu ja lukijat ovat innoissaan, mutta talous on hyvin epävakaalla pohjalla. Kummankin lehden painos on 10 000 kappaletta, mutta joskus jopa puolet jää myymättä. Le Gri-Gri International toimii pelkkien myyntitulojen ja kannattaja-avustusten varassa, Le Marabout saa tukea alankomaalaiselta kansalaisjärjestöltä. Mainostuloja ei ole.

Le Gri-Gri International ei toistaiseksi elätä ketään. Ranskassa pakolaisina asuvista toimittajista ja pilapiirtäjistä koostuva toimitus työskentelee talkoovoimin, sillä yhteisellä päätöksellä palkanmaksu on siirretty hamaan tulevaisuuteen, siihen vaiheeseen, kun lehti alkaa tuottaa.

”Monet maanpaossa elävät afrikkalaiset toimittajat joutuvat siirtymään aivan toisiin töihin voidakseen elättää itsensä ja perheensä”, harmittelee Loundah, jonka jotkut kollegat ovat päätyneet vartijoiksi tai parhaimmassa tapauksessa oikolukijoiksi. ”Se on todella suuri menetys, afrikkalaisia toimittajia ei muutenkaan ole liikaa.”

Ikuiselta optimistilta vaikuttava Loundah ei kuitenkaan ole menettänyt toivoaan vaan tähtää viikottain ilmestyvään lehteen ja haaveilee kotimaassaan ilmestyvästä uudesta julkaisusta. ”Jos Gabonin ongelmat eivät hoidu poliittisesti, niin ne hoituvat biologisesti. Vallanpitäjät lähtevät kaikki kerran, tavalla tai toisella.”

Lehtien kotisivut (ranskaksi):
www.marabout.net
www.legrigri.net

Ilmestynyt Kumppani-lehdessä 6/2002