Ghana lyhentää ulkomaanvelkaansa lähes sataprosenttisesti kullasta saatavilla vientituloilla. Kulta syrjäytti kaakaon maan tärkeimpänä vientituotteena 1990-luvulla. Vuonna 1983 kullan osuus vientituloista oli 15 prosenttia, vuonna 1997 jo 39 prosenttia. Kaakaon osuus laski puolestaan 50 prosentista 30:een prosenttiin samana ajanjaksona.

Viime vuosina Ghana on rajusti yksityistänyt kansallista teollisuuttaan, mikä on johtanut ulkomaisten sijoittajien ja omistajien ryntäykseen. Maan suurin kaivosyhtiö Ashanti Goldfields tuotti vuonna 1998 yli puolet eli 46 tonnia maan kaikesta vientikullasta (73 tonnia). Valtio omistaa perinteikkään Ashantin Goldfieldsin kultakaivoksista nykyisin vain viidenneksen.

Kullan maailmanmarkkinahinta on Ghanalle elintärkeä. Jos hinta laskee vielä nykyisestä, se vaikeuttaa entisestäänkin ongelmallisen velanmaksun liki mahdottomaksi tehtäväksi, arvioi maailman kullantuottajien keskusjärjestö WGC (World Gold Council).

Ghana on monien muiden kullantuottajamaiden tapaan vastustanut IMF:n suunnitelmia myydä osa kultavarannostaan, koska ylitarjonta laskisi kullan maailmanmarkkinahintoja.

Ironista kyllä, IMF on suunnitellut myyvänsä kultavarantoaan juuri rahoittaakseen velkahelpotuksia. Aietta ovat voimakkaasti arvostelleet kullantuottajajärjestö WGC:n lisäksi muun muassa USA:n kongressi.

Kullantuottajien keskusjärjestö arvostelee myös IMF:n nykyisiä sääntöjä, jotka kieltävät hyödyntämästä kultaa maan valuutan vaihtoarvon määrittämisessä. Kullantuottajien mielestä IMF:n kielto on vanhanaikainen ja se haittaa etenkin niitä kehitysmaita, joiden vientituloista kulta muodostaa leijonanosan.

Lähteet: IMF ja kehitysmaat, KEPAN raporttisarja 33, 2000 ja World Gold Councilin www-sivut