Suomalaisen kehitysyhteistyöjärjestö Uhusianon ja Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksen yhteistyöprojekti on loppusuoralla. Suahili-suomi-suahili -sanakirjan toimitustyön lasketaan olevan valmis vuoden vaihteessa. Uraauurtava sanakirja on toteutettu ainutlaatuisin menetelmin.
Tansanialaiskylä Mavindin naisia kirkkomatkalla. (Kuva: Minna Saarelma / Suomen lähetysseura)
Sanakirjan toimitustyö aloitettiin kesällä 1998 varainhankinnasta vastuussa olevan Uhusianon aloitteesta, ja Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosasto on rahoittanut hankkeen. Ensi vuonna julkaistavaa sanakirjaa toimittaa neljä nuorta tutkijaa – Marjukka Pajunen, Riikka Halme, Anu Luukkonen ja Lotta Harjula – joilla on kielitieteellisen koulutuksen lisäksi laaja kokemus Itä-Afrikasta ja hyvä suahilinkielen taito. Toimitustyötä johtaa professori Arvi Hurskainen.
Suahili on sekä Tansanian virallinen että Kenian kansallinen kieli. Näiden maiden muodostaman ydinalueen naapurimaissa puhutaan ja ymmärretään suahilia ja yhteensä sen puhujia on noin 50 miljoonaa.
Yksistään Tansaniassa toimii viitisenkymmentä kansalaisjärjestöä, ja suahilin kielialue on etelän yhteistyön keskittymä. Kaksisuuntainen sanakirja on tarkoitettu helpottamaan suomalaisten käyttäjien toimintaa yhteiskunnan eri aloilla. Hyötyä siitä on paitsi Suomea edustaville virallisille tahoille ja kansalaisjärjestöaktiiveille myös opiskelijoille ja turisteille. Enää suomalaisten suahilin puhujien ei tarvitse käyttää useata sanakirjaa suomenkielisen merkityksen selvittämiseksi.
Arkikielinen sanakirja
Sanakirjan toimitusmenetelmät ovat poikkeuksellisia. Se on toteutettu erityisen suahilikorpuksen pohjalta. Korpus on arkisto, joka sisältää monimuotoista kieliaineistoa, ja sitä on kerätty suahilia äidinkielenään puhuvien ihmisten asuttamilta alueilta vuodesta 1989 alkaen.
Aineistoa kerättiin Tansanian rannikon edustalla olevilta saarilta ja Dar es Salaamista etelään Mosambikin rajalle ulottuvalta rannikkokaistalta. Jonkin verran työtä on tehty myös Dar es Salaamista pohjoiseen Kenian rajan suuntaan.
Kerätty aineisto käsittää historiallisia kertomuksia, satuja, tarinoita, muistelmia, erilaisia keskusteluja sekä etymologioita. Äänitetyn ja litteroidun aineiston lisäksi korpukseen on kerätty paljon kirjallista aineistoa: sanakirjoja, Raamatun ja Koraanin käännökset, noin neljäkymmentä proosakirjaa sekä sanomalehtitekstejä.
Uutta kieltä tulee jatkuvasti karttuvan materiaalin mukana, erityisesti internetistä. Internet on ollut kätevä ja halpa tapa kartuttaa korpusta, mutta verkosta saatu materiaali on sattumanvaraista.
Tietokoneohjelman avulla korpuksesta haravoitiin sanakirjaan tulevat noin 10 000 hakusanaa. Näin sanakirja koostuu pääasiassa luontaisessa kielenkäytössä esiintyvistä sanoista. Professori Hurskaisen mukaan se on tekotavaltaan uraauurtava. Vaikka paljon on puhuttu siitä, että sanakirjat pitäisi tehdä oikeasta kielestä ja kielenkäytöstä – eli ottaa sanat sanakirjaan niiden esiintymistiheyden perusteella – suahili-suomi-suahili -sanakirja on tehty menetelmällä, jota ei tiedetä ennen käytetyn.
Uhusiano on 13 pienehkön kansalaisjärjestön kattojärjestö. Uhusianon päätehtävät ovat koulutus, tiedotus ja koordinointi. Uhusiano ja sen jäsenjärjestöt toimivat lähes kaikki Morogoron alueella Tansaniassa. Uhusianon aloitteesta aloitti Kepan yhteystoimitsija Morogoron alueella kolme vuotta sitten. Uhusianon puheenjohtaja on Heli Pimenoff ja sihteeri Paula Kuusipalo, sanakirjavastaava Elina Puhto.