Millä tiedoilla Suomen metsäkonsultointia Laosissa arvioidaan?
Suomen kehitysyhteistyövaroin Laosissa toteutettua kylämetsähanketta on arvosteltu siitä, että paikallinen väestö on sivuutettu hankkeen toteutuksessa. Projektin toteuttajat pitävät väitteitä perättöminä.
Kepa järjesti syyskuussa seminaarin Mekongin alueen metsä- ja ympäristökysymyksistä. Seminaarissa vieraili Kepan kumppanina toimivan thaimaalaisen PER/Terra-järjestön edustajia. Itse seminaariin tämän kirjoittajat eivät päässeet osallistumaan, mutta Kumppanin lisäksi useat muut sanoma- ja aikakauslehdet julkaisivat artikkeleita sen pohjalta.
Vihreä Lanka -lehden mukaan Terra-järjestön Premrudee Daoroung esitteli seminaarissa Suomen toteuttamaa Laosinkylämetsähanketta ”paikallistennäkökulmasta”. Hän kritisoi hankettalähinnä siitä, että se ei kunnioitalaojen perinteisiä kylärakenteita, vaanon tuontitavaraa. Hän ilmoitti myös,että ”me paikalliset emme ole saaneetsiitä (FOMACOP-hankkeesta)missään suunnitteluvaiheessa riittävästi tietoa”. Lisäksi hänen mukaansa konsultit tuovat aina samanlaisen kehittämismallin eikä paikallisia olosuhteita huomioida.
PER-järjestön johtaja Witoon Permpongsacharoen toteaa Helsingin Sanomien haastattelun mukaan, että metsäalan kehitysapu on osa ympäristötuhoihin johtavan talouspolitiikan ongelmaa, ”koska se tukee vallitsevia valtarakenteita, ei kansalaisia”.
Timo Kuronen puolestaan kirjoittaa viime Kumppanissa, että metsähankkeissa unohtuu se, että metsällä on kulttuurinen ja symbolinen merkitys paikalliselle väestölle, joka ei ole tarvinnut puunmyyntituloja. Hän on huolestunut siitä, miten metsien kaupallinen hyödyntäminen muuttaa kyläyhteisöjen elämää tai tuovatko myyntitulot onnea ja poistavatko ne köyhyyden. Hän epäilee myös, ettei metsien tuho pysähdy ns. osallistuvien hakkuiden avulla.
Valtion hakkuut lisäävät korruptiota
Laosissa on toteutettu vuodesta 1995 lähtien FOMACOP-hanketta (Forest Management and Conservation Program) Suomen kehitysyhteistyön, Laosin hallituksen, IDA:n (International Development Agency), Maailmanpankin ja GEF:n (Global Environmental Facility) yhteistyönä. Projektin on tarkoitus kestää syksyyn 2000.
Projektin tavoitteena on kylämetsätalouden kehittäminen ja edistäminen sekä biodiversiteetin suojelu. Projekti toimii Laosissa lähinnä Savannakhetin ja Khammoaunen provinsseissa. Jaakko Pöyry Oy toimii kehitysyhteistyöosaston valitsemana konsulttina. Projekti toimii myös yhteistyössä Caren, WWF:n ja IUCN:n kanssa. Myös Lähetyksen kehitysavulla on hankkeen rinnalla oma projektinsa.
Laos on Aasian köyhimpiä maita, ellei köyhin. Maa on kärsinyt erittäin paljon Aasian talouskriisistä, koska sen talous on lähes täysin Thaimaasta riippuvainen. Thaimaata kohdannut kriisi on iskenyt Laosissa vielä voimakkaammin. Inflaatiovauhti on tällä hetkellä 150 % vuodessa. Lapsikuolleisuus on aivan Afrikan pahimpien alueiden tasoa.
Kun kerran suurin osa Laosin hakkuista on kestämättömiä ja tavalliset ihmiset eivät niistä hyödy, eikö järjestöjen tulisi puuttua siihen? Kannattaisiko Terran, PERin ja Kepan keskittyä taistelemaan kyläläisten maanomistusoikeuksien vahvistamisen ja sitä tukevan lainsäädännön puolesta?
”Kyläläisiä on konsultoitu”
Suomessa vieraili lokakuun alkupuolella metsävaltuuskunta Laosista ja FOMACOP-projektista. Valtuuskunnan mukana oli myös Savannakhetin metsäosaston johtaja Sayaphet Sykeo, projektin kanssa yhteistyötä tekevä virkamies.
Metsäseminaarin puheenvuoroista kuultuaan Sayaphet ihmetteli ensiksi sitä, kenen suulla Terran Premrudee on Suomen-vierailullaan oikein puhunut.
”Ensinnäkään bangkokilainen Premrudee ei ole käynyt Savannakhetin kylämetsätalousalueella eikä puhunut kyläläisten, projektinjohdon tai viranomaisten kanssa. Miten hän voi väittää tuntevansa paikallisten kyläläisten mielipiteet, jos hän ei ole heidän kanssaan keskustellut? Paikalliset ihmiset tuntevat projektin hyvin, koska he ovat osa projektia ja toimivat siinä mukana.”
Sayaphetin mukaan kylämetsätaloutta kehitetään niin, että kyläläiset ovat vastuussa lähes kaikesta päätöksenteosta koskien metsiä, maankäyttöä kylien rajojen sisällä ja tulojen käyttämistä kyläyhteisön hyväksi.
”Kuinka joku voi sanoa, ettei kyläläisiä ole muka konsultoitu!”, hän ihmettelee.
”Kyläläiset toivovat saavansa kylämetsätalouden avulla lisättyä ruoan tuotantoa, rakennettua uusia kouluja, kaivoja, terveyskeskuksen, tien ja siten yhteyden muihin kyliin ja muuhun maailmaan.”
”On myös väitetty, että metsissä hakataan henkien asuinalueita. Se ei voi pitää paikkaansa, koska kyläläiset itse päättävät hakattavista alueista eivätkä he varmasti koskisi omiin pyhiin paikkoihinsa, jotka he hyvin tuntevat”, Sayaphet korostaa.
”Projekti tukee demokratiaa”
Tekninen asiantuntija, metsätaloustieteen tohtori Marko Katila täydentää Sayaphetin sanomaa. Hän kertoo muutaman kansainvälisen kansalaisjärjestön vierailleen projektissa ja omaksuneen projektin ideoita myös omiin hankkeisiinsa.
Katilan mukaan väite, että FOMACOP on tuonut kaupalliset hakkuut Laosiin on perätön.
”Maasta on nimenomaan viety puuta kautta vuosikymmenien ja metsiä on ryöstöviljelty. Metsätuotteiden vienti on perinteisesti ollut 3045 prosenttia Laosin kokonaisviennin arvosta”, hän sanoo.
Katila suorastaan korottaa ääntään kommentoidessaan toista väitettä, jonka mukaan projekti tukee vallitsevia valtarakenteita.
”Päinvastoin!”, hän huudahtaa. ”Tässähän kyläläiset oppivat ottamaan oman tulevaisuutensa omiin käsiinsä ja pääsevät päättämään ympäristöstään. Projekti tukee myös ruohonjuuritason demokratiaa, koska kyläläiset valitsevat itse omat edustajansa eikä keskusvalta sanele päätöksiä. Tämä todettiin myös hankkeen riippumattomassa keskivälin arvioinnissa.”
Entä kolmas väite kyläläisten pakottamisesta globaalin markkinatalouden malliin?
”Eivät kyläläiset ole tähänkään mennessä eläneet umpiossa. Kyllä monet kylät ovat aiemminkin harjoittaneet kauppaa, olleet mm. mukana pimeässä puukaupassa ja salametsästyksessä sekä kaupitelleet harvinaisia eläin- ja kasvilajeja.”
”Kyläläiset elävät köyhyydessä ja haluavat tyydyttää perustarpeensa, ja sitten Helsingistä tai Bangkokista käsin kerrotaan mikä on parempaa, kuten esimerkiksi että kehitys ei ole hyvä asia. Kuitenkin nämä kertojat itse siirtävät kyläläisille omat arvonsa – tekevät toisin sanoen itse sitä, mistä he syyttävät meitä konsultteja”, Katila jyrisee.
Katilan mukaan FOMACOP ei suinkaan ole tuonut kaupallista ajattelua Laosiin.
”Totta kai pidemmällä tähtäimellä projekti tuo mukanaan myös muutoksia, kielteisiä ja myönteisiä. Tärkeintä on se, että kyläläiset itse päättävät mitä kehitys tarkoittaa eivätkä projektit väkisin tyrkytä infrastruktuurin kehittämistä.”
TAINA DAHLGREN, JARI LAUKKANEN
Kumppani julkaisi numerossa 5/99 (ss. 3031) Thaimaalaisen PER-järjestön kansainvälisen tiedottajan Timo Kurosen artikkelin ”Bisnes ja kehitysyhteistyö sopivat huonosti yhteen”. Se päättyi toteamukseen ”nähtäväksi jää, miten metsäkonsultit ja muut asianosaiset vastaavat tähän huutoon.” Julkaisemme nyt keskustelun jatkoksi Taina Dahlgrenin ja Jari Laukkasen artikkelin ja kommentin. Kirjoittajat vierailivat Laosin kylämetsäprojektissa vuonna 1997.