Tämän vuoden alussa Irakin ja YK:n välinen asetarkastuskiista oli vähällä puhjeta jälleen vakavaksi konfliktiksi. Mielikuva-arsenaaleja on sittemmin ladattu laajalla rintamalla. Irakin sotilasjohdon kuvastossa koko kansa teineistä vaareihin tukee johtajiensa päättäväistä asennetta.
Kriisin kuumimmassa vaiheessa tammi-helmikuun vaihteessa näimme lähes päivittäin kuvia eri ikäisistä uusista ”vapaaehtoisista”, jotka parhaillaan värväytyivät Irakin armeijaan tai harjoittelivat sotilastaitoja. Irakin johto otti käyttöön myös islamilaisia ilmaisuja — se aloitti pyhän sodan YK:n Irakin vastaisten pakotteiden poistamiseksi (HS 19.1.1998).
Uutiskuviin ilmaantuivat aseelliset irakilaiset siviilinaiset, jotka mustine huiveineen näyttivät erehdyttävästi anonyymeiltä kommandojoukoilta. Harvemmin nähtyä kuvastoa edustivat muun muassa A-Studiossa 4.2.1998 esitetyt kuvat teini-ikäisistä tytöistä, jotka harjoittelivat sotilastaitoja.
Huomionarvoista oli, ettei läheskään kaikissa kuvissa näillä pyhää sotaa käyvän maan nuorilla soturitytöillä ollut aseita. Tärkeää sen sijaan oli, että nämä tytöt näyttivät tavallisilta nuorilta. He olivat nimittäin pukeutuneet veryttelyasuihin, joiden rinnuksissa oli länsimaisten yritysten logoja ja amerikankielisiä tekstejä.
Voi hyvällä syyllä olettaa, että kuvat verkkaritytöistä olivat osa Irakin johdon harkittua kampanjaa. Kuvat oli tarkoitettu nimenomaan länsimaisille yleisöille. ”Me olemme siviilejä, aivan tavallisia naapurintyttöjä, aiotteko pommittaa meitä?”, kuvat tuntuivat viestivän.
Vuoden 1991 sodassa Irakin johtajan Saddam Husseinin vastaus ylivoimaisiin pommituksiin olivat ”ihmiskilvet” — siviilihenkilöt, jotka asettuivat tai asetettiin strategisesti tärkeiden kohteiden ympärille. Saddamin tarkoituksena oli, että ihmiskilpiä vahingoittaessaan länsiliittoutuma samalla heikentäisi sodan suosiota omalla kotirintamallaan.
Tämän strategian tilalle ovat nyt tulleet Saddamin pystyttämät mielikuvakilvet, jotka jos nyt eivät estä iskuja, voivat ainakin voimistaa äänekästä länsimaista sodanvastaista rintamaa.
Vuoden 1991 sotaan verrattuna Irakin vastainen rintama on nykyisessä kriisissä hajanaisempi. Yhdysvalloilla on nyt hallussaan tarkemmat pommit (Time 23.2.1998) ja se voi käyttää uutta media-arsenaalia — internetiä.
Internet on luonut uuden tavan hallita vastustajan ja vihollisen tilaa visuaalisesti. Internetiin voi tietysti kuka hyvänsä perustaa kotisivunsa — ja myös Irak on niin tehnyt. Myös Irakiin suunniteltujen iskujen länsimaiset vastustajat saavat sanansa esille netissä. Keskustelu on ainakin periaatteessa globaalisti moniäänisempää kuin Aavikkomyrsky-operaation aikaan.
Sikäli kuin suositut yhdysvaltalaiset uutispalvelut yhä seuraavat maan sotilasjohdon nuotteja, mielikuvapihdit Irakin ympärillä puristuvat lujemmalle. CNN-uutiskanavan kotisivuilla oli 25.2.1998 satelliittien ottamia kuvia Irakin pääkaupungista, Bagdadista. Tiedustelusatelliittien kuvia voitaisiin periaatteessa julkaista reaaliaikaisesti netissä. Onko seuraava askel internetissä pelattava interaktiivinen peli, jossa surfaaja voi valita Irakista (tai mistä hyvänsä maailman kolkasta) kohteita ja laukaista virtuaalipommeja ja seurata niiden etenemistä maaliinsa? Jokainen voisi käydä oman sotansa Irakia vastaan.
Minkälaisia kilpiä Saddam Hussein aikoo pystyttää internetiin?
Anssi Männistö
Kirjoittaja laatii Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksella väitöskirjaa länsimaisista islam-mielikuvista.