Namibiassa piti järjestää järjestyksessään toiset demokraattiset paikallisvaalit viime joulukuussa. Maassa on 45 kaupunkia, kuntaa ja kylää, joissa valtaa pitää vaaleilla valittu valtuusto. Hallituspuolue Swapolla on ehdoton enemmistö useimmissa valtuustoissa, eikä tulevien vaalien uskottu uhkaavan sen asemaa.
Vaaleihin asetti ehdokkaita Swapon lisaksi suurin oppositiopuolue DTA (Democratic Turnhalle Alliance) sekä kolme pienempää, UDF (United Democratic Front), DCN (Democratic Coalition of Namibia) ja WRP (Workers Revolutionary Party). Lisäksi Namibian vaalilaki antaa mahdollisuuden myös asukasyhdistyksille asettaa ehdokkaita. Näin tapahtuikin viidessä kaupungissa.
Rauhanomainen ja vähän kiinnostusta herättänyt vaalivalmistelu tyrehtyi kuitenkin lähes alkuunsa, kun kävi ilmi, että Swapo ei ollut onnistunut rekisteröimään ehdokaslistaansa Rundun kaupungissa. Vaalilain mukaan jokaisen ehdokkaita asettavan puolueen tai yhdistyksen pitää rekisteröidä ehdokaslista kaikissa kunnissa, joissa se aikoo osallistua vaaleihin. Tyrmistynyt Swapo-johto ei osannut muuta kuin ihmetellä, miksi listaa ei saatu faxatuksi vaalitoimistoon.
Pian ilmeni, ettei Rundu, pohjoinen kaupunki Angolan rajalla, ollut ainoa tapaus. Myös muissa kunnissa Swapolla oli ollut suuria vaikeuksia saada vaalilistat ajoissa toimitettua. Huhut kertoivat Swapon paikallisosastojen ja keskuskomitean erimielisyyksistä koskien sitä, ketkä kelpaavat ehdokkaiksi. Lopulta johdon listat runtattiin läpi. Ilmeisesti rundulaiset eivät kuitenkaan suostuneet johdon listaa rekisteröimään.
Puoluekoneisto pahasti ruosteessa
Swapon päävastustaja DTA voitti kaikki seitsemän paikkaa Rundun kunnanvaltuustossa automaattisesti, sillä Swapon osallistuminen vaaleihin jouduttiin listan puutteessa hylkäämään. Swapon kannattajat marssivat kadulle ja vaativat saada äänestää. Swapo-johto oli pakon edessä; sen ainoa keino tilanteen muuttamiseksi oli viedä asia oikeuteen.
Perusteita vain ei ollut, sillä tapahtunut oli Swapon oma sisäinen laiminlyönti. Kuitenkin eteläafrikkalaisten lakimiesten johdolla Swapo haastoi itse nimittämänsä vaalikomission oikeuteen vedoten siihen, että rundulaisten perustuslaillisia oikeuksia oli loukattu, koska kaupungissa ei pidettäisi vaaleja. Perustuslaki kun takaa kaikille namibialaisille oikeuden äänestää. Oikeusoppineet kuitenkin sanoivat, ettei perustuslakia voida soveltaa kyseisessä tilanteessa, jossa puolue epäonnistuu täyttämään lain asettamat vaatimukset.
Paljon julkisuutta saanut ja kuumiakin tunteita nostattanut oikeusprosessi päättyi kun Swapon lakimiehet löysivät vaalijulistuksesta teknisen virheen. Sen nojalla Swapo ja vaalikomissio tekivät kompromissin, jolla Swapon lista voitiin hyväksyä. Samalla kuitenkin koko vaalijulistus, jonka oli antanut Namibian presidentti, Swapon Sam Nujoma, tuli julistettua laittomaksi. Näin ollen Nujoma joutui mitätöimään koko vaaliprosessin. Ja kaikki vain sen takia, että oma puolue ei ollut saanut rivejään järjestykseen.
Nähtäväksi jääkin, miten Swapo valmistautuu uuteen vaaliin helmikuussa 1998. Swapo hallitsee ylivoimaisesti Namibian valtiovaltaa sen kaikilla tasoilla. Sillä on jopa tarvittava enemmistö perustuslain muuttamiseen. Puoluekoneisto on sen sijaan pahasti ruosteessa.
Puolueen tilannetta paikatakseen Nujoma vapautti äskettäin Swapon pääsihteerin ministerin tehtävistä, jäljelle jäivät tosin palkka ja muut ministerin edut. Suurimmat ongelmat liittynevät kuitenkin Swapon sisäisen demokratian puutteeseen. Toistaiseksi namibialaiset ovat kuitenkin vaaleissa uskollisesti palkinneet Swapoa itsenäisyyden saavuttamisesta. Nyt tapahtunut kertookin sen, että Swapo-hallituksen vakavin vastustaja onkin Swapo-puolue.
Puolueen rapautuessa menee myös hallituksen legitimiteetti.