Artikkelikuva
Digikuilu näkyy internetin kuva-arkistoissa. Tämä kuva on peräisin Tansaniasta.

Eritreassa nettiä käyttää vain hieman yli prosentti väestöstä

Köyhimmissä maissa internet on harvojen ulottuvilla.

Verkot on heitetty veteen, ja me kaikki olemme jääneet saaliiksi. Sillä kaikkihan siellä ovat, netissä, vai mitä?

No, eivät sentään aivan kaikki. Kansainvälisen televiestintäliiton ITU:n mukaan internetiä käytti vuonna 2019 hieman yli puolet maailman ihmisistä. Ihminen lasketaan ITU:n tilastoissa internetin käyttäjäksi, jos hän on viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttänyt nettiä vähintään kerran millä hyvänsä laitteella.

Maiden välillä on huomattavia eroja. Euroopan maissa yli 80 prosenttia ihmisistä on netissä, mutta Afrikan mantereella käyttäjien määrä jää alle 30 prosentin. Ei mitenkään yllättäen köyhimmissä maissa myös internet on harvempien ulottuvilla.

Koko maailman osalta 50 prosentin osuus ylitettiin vasta pari vuotta sitten. Siihen asti me netinkäyttäjät edustimme globaalia vähemmistöä!

Teknologisten haasteiden lisäksi netin käyttöä rajoittaa maan poliittinen tilanne.

Kaikkein vähiten internetin käyttäjiä on Eritreassa, jossa vain runsas prosentti ihmisistä on verkossa. On tosin syytä huomata, että ITU:n lukemat ovat arvioita, sillä luotettavaa tietoa on mahdoton saada.

Eritrea on ylipäänsä teknologisesti takapajuinen. Puhelinliittymiä tarjoaa vain valtionyhtiö EriTel, ja pelkästään matkapuhelinliittymän hankkimiseen on Eritreassa anottava viranomaisten lupa. Eipä silti, nettiä ei ylipäänsä ole Eritreassa mahdollista käyttää älypuhelimella. Käytännössä tavallisen kansalaisen ainoa mahdollisuus ovat nettikahvilat, joiden tarjoamat yhteydet ovat hitaita ja kalliita.

Teknologisten haasteiden lisäksi netin käyttöä rajoittaa maan poliittinen tilanne. Eritrea on yhden puolueen ja yhden miehen diktatuuri, jota presidentti Isaias Afwerki on hallinnut siitä lähtien, kun maa itsenäistyi vuonna 1993.

Sanan- ja ilmaisunvapautta Eritreassa ei ole. Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan ainoastaan Pohjois-Koreassa ja Turkmenistanissa on Eritreaa heikompi lehdistönvapaustilanne. Näin ollen nekin harvat, joilla on pääsy nettiin, ovat syystä varovaisia. 

Toisaalta hallituksen ei tarvitse juuri uhrata voimavaroja internetin valvontaan: koska käyttäjiä on vähän, netin välityksellä ei ole mahdollista nostattaa kansaa kapinaan. Twitter-vallankumousta ei Eritreassa ole näillä näkymin luvassa.

Maailman verkottunein valtio puolestaan on Andorra, jonka pienestä väestöstä 98,87 prosenttia käyttää nettiä. Jos tilastoihin on luottaminen, Andorrassakin asuu sentään vajaat tuhat ihmistä, jotka eivät verkossa surffaile.

Graafi internetkäyttäjien määrästä eri maissa. Alimpina maina Eritrea ja Somalia.
Internetkäyttäjien osuus väestöstä. Lähde: International Telecommunication Union.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Olet nyt varjossa ""staging"". Poistu