Nauriita on syöty Suomessa jo ennen ajanlaskun alkua. Perinnejuurikasta viljeltiin vanhastaan kaskella, missä tuli ja tuhka torjuivat tuholaisia ja tauteja.

Naurismaaksi valittiin useimmiten sekametsä. Polton jälkeen tehtiin kolme kylvöä, ja niistä viimeisimmän sato varastoitiin talvea varten kaivettuihin nauriskuoppiin. Haudat peitettiin havuilla, oljilla ja hiekalla. 

Viileissä maakuopissa ja kellareissa säilynyttä naurista syötiin talven yli. Viljelytyyli levisi vuosien mittaan myös muualle Pohjolaan ja siirtolaisten mukana Pohjois-Amerikkaan asti. 

Nauriin suosio laantui perunan tieltä 1800-luvulla. Perinneherkku on kuitenkin vuosien mittaan hiljalleen tehnyt paluuta suomalaisiin ruokapöytiin.

Makujentäyteinen nauris on terveyspommi, mutta ennen kaikkea äärimmäisen monikäyttöinen. Siitä voi valmistaa esimerkiksi leipää, nyyttejä ja jopa makeita leivonnaisia. Erityisen herkulliselta nauris maistuu rapeiden sipsien muodossa. Naurissipsit kruunaavat niin juhlapöydän kuin arkisen koti-illan.

Naurissipsit

5 suurehkoa naurista
3 rkl rypsiöljyä
1 tl suolaa
1,5 rkl paprikajauhetta

Pese nauriit ja pilko ne kuorineen ohuiksi siivuiksi. Painele lastut kuivaksi talouspaperilla ja kumoa kulhoon. Lorauta sekaan rypsiöljyä. Kääntele viipaleita, jotta öljy levittyy tasaisesti. 

Nosta lastut leivinpaperilla vuoratuille uunipelleille. Paista sipsejä uunissa 225-asteessa, kunnes ne ovat saaneet hieman väriä ja käpristyneet reunoista. 

Ota lastut uunista ja ripottele pinnalle mausteet. Anna lastujen kuivua huoneenlämmössä leivinpaperin päälle levitettyinä vähintään vuorokauden.

Nautiskele sipsit sellaisenaan tai dipin kera. Lastut säilyvät hyvinä jopa kuukausia, kun ne säilytetään kuivassa valolta suojattuna.