Lakiesitys valtion oikeudesta säädellä ja valvoa alkuperäiskansojen perinteisiä hoitomuotoja herättää vastarintaa Meksikossa. Esitystä kannattavat viranomaiset ja poliitikot perustelevat lakia sen tarkoituksella standardisoida perinteistä ja täydentävää terveydenhoitoa.

Esitystä vastustavat tutkijat ja perinnehoitajien järjestöt sanovat sen loukkaavan sekä maan perustuslakia että YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevia sopimuksia.

Perinnehoitojen harjoittajat epäilevät, että lain tavoitteena on omia ja muuttaa rahaksi alkuperäiskansojen tieto ja osaaminen lääkekasveista ja perinteisistä hoitomuodoista.

Tutkijat pelkäävät, että valtion puuttumisella on kielteisiä kulttuurisia, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia Meksikon alkuperäiskansoihin. Perinnehoitojen harjoittajat epäilevät, että lain tavoitteena on omia ja muuttaa rahaksi alkuperäiskansojen tieto ja osaaminen lääkekasveista ja perinteisistä hoitomuodoista.

Yksi lakiesityksen perusteista on vähentää erilaisten valeparantajien ja -perinnehoitajien määrää.

The Guardianin siteeraama perinneparantaja Cilintli Griselda Soriano pelkää säätelyn tappavan koko alan. Hänen mukaansa kulttuuriperintö kuuluu yhteisöille, ei yrityksille, kouluille tai yliopistoille. Niin ikään pätevyyttä eivät voi myöntää parantajille yhteisön ulkopuoliset tahot. Parantajan aseman määrittelevät yhteisön jäsenet itse.