Kun Ukrainan sota alkoi 24. helmikuuta, Suomen Pakolaisavussa ryhdyttiin ensiksi vastaamaan suureen määrään puhelinsoittoja. Tarve neuvonnalle on nyt suuri.
”Meihin ottavat yhteyttä Suomessa asuvat ukrainalaiset ja ukrainalaisten suomalaiset ystävät, entiset työnantajat ja työntekijät Suomessa. Yritämmekin lisätä ukrainainkielistä palveluamme. Meille soittivat heti myös kaikki mahdolliset Suomen yhteiskunnalliset tahot, jotka heräsivät siihen, että nyt pitää tehdä jotain, toiminnanjohtaja Annu Lehtinen sanoo.
Suomen Pakolaisapu puolestaan otti itse ensin yhteyttä YK:n pakolaisjärjestöön UNHCR:iin, jotta tilanteesta saatiin kokonaiskuva. Järjestön työntekijät puhuivat hätäavun toimittamisesta jo paikan päällä toimiville toimijoille.
”Vasta sitten avasimme oman hätäapukeräyksemme.”
Lähes 60 vuotta toiminut Suomen Pakolaisapu ry on Suomen suurin pakolais- ja siirtolaiskysymyksiin erikoistunut asiantuntijajärjestö.
Lehtinen kotrostaa, että Suomen Pakolaisapu ei työskentele Ukrainan rajalla. Apu kanavoituu YK:n pakolaisjärjestön kautta. YK:n pakolaisjärjestöllä on suuri määrä työntekijöitä auttamassa Länsi-Ukrainassa ja Ukrainan rajalla.
”He siellä päässä ottavat vastaan pakenevia ihmisiä heti rajoilla, antavat neuvontaa ja psykososiaalista tukea. Sikäläiset työntekijät myös järjestävät erityisen haavoittuvassa asemassa oleville kuljetuksia ja tarjoavat välitöntä hätäapua, kuten huopia, vaatteita, ruokaa ja tavara-avustuksia”, Lehtinen sanoo.
Lahjoittajien toiveesta kaikki Suomen Pakolaisavun keräyksestä saatu raha ei mene Ukrainaan vaan myös järjestön pakolaistoimintaan Suomessa. Järjestö siis tukee ukrainalaisten pakolaisten saapumista Suomeen. Vapaaehtoisten tarve onkin nyt kasvanut. Pakolaisavun työntekijät kouluttavat uudet vapaaehtoiset kohtaamaan sodassa traumatisoituneita ihmisiä.
”Pitkäkestoisessa pohdinnassa meillä on sisällyttää ukrainalaiset pakolaiset tukitoimiimme työelämään pääsemiseksi. Ukrainasta saapuneethan ovat ainutlaatuinen ryhmä, koska he saavat väliaikaista suojelua EU:n erityisen direktiivin alla. He siis pääsevät vastaanottopalvelun piiriin ilman erikseen anottavaa turvapaikkaa ja saavat esimerkiksi heti oikeuden työskentelyyn”, Lehtinen sanoo.
Ukrainalaiset pakolaiset nähdään tilapäisesti Suomeen saapuvina, joten heitä ei oteta pitkäkestoiseen kotouttamisohjelmaan. He eivät siksi esimerkiksi saa suomen kielen opetusta.
Nyt sotaa pakenevat ihmiset ovat jo lähtökohtaisesti hauraita. Sotatraumaan yhdistyy lisäksi perheiden hajoaminen.
Suomen Pakolaisapu tekee tavallisestikin töitä sotaa pakenevien ihmisten auttamiseksi, joten Ukrainan kriisi ei siinä mielessä eroa sen normaalista toiminnasta.
”Ukrainan sodassa poikkeuksellista on sen nopeus ja volyymi. Kahden viikon aikana Ukrainasta on lähtenyt jo yli kaksi miljoonaa pakolaista ja määrä vain kasvaa”, Lehtinen sanoo.
Hän nostaa esiin myös sen erityisen piirteen, että Ukrainan pakolaiset ovat naisia, lapsia ja vanhuksia. Miehet ovat jääneet sotimaan.
”Nyt sotaa pakenevat ihmiset ovat jo lähtökohtaisesti hauraita. Sotatraumaan yhdistyy lisäksi perheiden hajoaminen.”
Ukrainan sodan kanssa yhtää aikaa maailmalla on kuitenkin menossa muita isoja kriisejä esimerkiksi Afganistanissa, Etelä-Sudanissa, Etiopiassa ja Syyriassa.
”Ukrainan sodan jatkuessa on tärkeää herätä siihen, että samaan aikaan on menossa muita kriisejä. Ne eivät saa hautautua Ukrainan alle. Kun apua nyt ohjataan Ukrainaan, sillä ei saisi olla heikentävää vaikutusta muiden maiden kriisien ja pakolaistilanteiden hoitoon.”
Suomalaisten auttamishalu on ennennäkemättömän hieno asia.
Pakolaisavussa kannustetaan kanavoimaan hätäapuun suunnattua rahaa jo olemassa oleville toimijoille, jotka tietävät, mitä tavaroita sota-alueella tarvitaan ja miten apu siellä jaetaan. YK:n pakolaisjärjestö ja esimerkiksi ukrainalaiset kansalaisjärjestöt ja seurakunnat hankkivat tavarat suoraan paikan päällä, jotta ne saadaan jaettua nopeasti. Paikallisilla järjestöillä on valmiina varasto ja jakelukanava.
”Suomalaisten auttamishalu on ennennäkemättömän hieno asia”, Annu Lehtinen sanoo.
Hän kannustaa suomalaisia silti harkittuun auttamiseen ja huolelliseen pohjatyöhön, ei spontaaniin tekemiseen.
”Eli että laitetaan Facebookissa pystyyn lelukeräys. Sitten lähdetään autolla ajelemaan kohti Ukrainan rajaa, ja vasta rajalla mietitään, kuka lelut ottaa vastaan. Rajalla ei tarvita tavaraa, jota sinne ei ole pyydetty. Täytyy myös varmistaa, ettei auttaja joudukin itse autettavaksi, jos vaikka eksyy matkalla tai bensa loppuu.”
Lehtinen muistuttaa myös, että auttamishalua ei ole vain meillä Suomessa, vaan samalla tavoin muistakin Euroopan maista on lähdetty viemään tavaroita Ukrainan rajalle.
”Tässä on toki mahdollisuus lisätä raja-alueen kaaosta”, Lehtinen toteaa.
Hän ymmärtää silti, että rahan antaminen ei ole kaikille vaihtoehto, joten tarvitaan konkreettisempaakin tekemistä.
”Jos haluaa kerätä tavara-apua, on hyvä ensiksi selvittää kaikki oleelliset seikat, kuten mitä tavaraa juuri tuossa tilanteessa tarvitaan, miten se saadaan perille ja onko vastassa paikallinen varastointiin ja jakeluun valmistautunut taho.”
Otetaan ukrainalaiset osaksi yhteisöämme: naapureiksemme, työkavereiksemme ja mukaan harrastusseuroihimme.
Kun ihmiset haluavat auttaa ukrainalaisia, he unohtavat helposti joitakin tärkeitä seikkoja.
”Meidän suomalaisten ei välttämättä tarvitse olla auttamassa Ukrainan rajalla juuri nyt”, Annu Lehtinen toteaa.
Hän nostaa esiin Ukrainan rajanaapurin Puolan, jonka asukkaat ovat sydämellisesti avanneet kotinsa ukrainalaisille.
”Samaan tapaan ketkään muut kuin suomalaiset eivät pysty auttamaan niitä ukrainalaisia, jotka saapuvat Suomeen. Auttamishalua tarvitaan myös silloin, kun ukrainalaiset saapuvat pakolaisina Suomeen. Otetaan ukrainalaiset osaksi yhteisöämme: naapureiksemme, työkavereiksemme ja mukaan harrastusseuroihimme.”
Kriisin akuutimmassa vaiheessa sotaa pakeneville ihmisille on tärkeintä päästä turvaan, saada katto pään päälle ja ruokaa.
”Sen jälkeen alkaa niin sanottu tyhjä hetki, kun ihminen alkaa prosessoimaan sitä mitä tapahtui, minne sukulaiset ja ystävät jäivät ja mikä on tämä uusi maa.”
Tuolla hetkellä on tärkeää, ettei ihminen jää yksin ja koe oloaan näköalattomaksi. Silloin suomalaisten tulisi ottaa pakolainen mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan.
Auta ukrainalaisia näiden Fingon jäsenjärjestöjen kautta:
- Emmaus Helsingin kirpputorit järjestävät 9.-15.3. solidaarisuusmyyntiviikon Ukrainan hyväksi. Myyntitulot menevät kokonaisuudessaan Ukrainan pakolaisten tukemiseen.
- Auta pakolaisia (lahjoitanyt.fi)
- Hätäapukeräys Ukrainaan: Ihmisoikeuksia ei saa unohtaa | UN Women
- Näin voit auttaa vammaisia ihmisiä Ukrainassa | Invalidiliitto
- Turvaa sairaanhoito – Lääkärit Ilman Rajoja (laakaritilmanrajoja.fi)
- Auta lapsia Ukrainan kriisissä | Suomen World Vision
- Auta lapsia Ukrainan kriisissä • Pelastakaa Lapset ry
- Plan Suomi
- Auta Ukrainan lapsia (unicef.fi)
- Tue Ukrainan sateenkaariliikettä | Seta ry
- Lahjoita katastrofiapuun – Humanitaarinen katastrofiapu – Fida
- KRIISIAPU – Filantropia ry
- Ukrainan sota – Kirkon Ulkomaanapu
- Katastrofirahasto – Suomen Lähetysseura (suomenlahetysseura.fi)
- Lahjoita rahaa Diakonissalaitoksen kautta: Lahjoita ja auta. (hdl.fi)
- Ruokkikaa Nälkäiset (ruokkikaanalkaiset.fi)