Terveyteen ja hyvinvointiin panostamisen ajatellaan olevan terveellistä, mutta voiko se olla myös sairasta?
Perhelääkäri ja psykologi sekä Stop Worrying About Health -kirjan kirjoittaja. George Zgourides kommentoi Time-lehdelle muutama vuosi sitten, että hän on huomannut ihmisten olevan niin huolissaan terveysongelmista, että se saattaa haitata mielenterveyttä, työtä ja ihmissuhteita.
”Se, että nykyisin voi laskea jokaisen kalorin ja jokaisen ottamasi askeleen, ruokkii käyttäytymistä, joka ei aina ole hyödyllistä. Erityisen haitallista tämä on ihmisille, joilla on taipumusta pakko-oireisuuteen tai numeroihin keskittymiseen.”
Erilaisten terveysmittareiden käytön ja sairauksien välillä on löydetty yhteyksiä. Esimerkiksi Eating Behaviours -lehdessä 2017 julkaistu tutkimus löysi yhteyden kuntoseurantalaitteiden käytön ja syömishäiriöiden välillä opiskelijoiden keskuudessa.
Yleensä terveyspakkomielteen rinnalla puhutaan pakkomielteestä syödä mahdollisimman terveellisesti eli ortoreksiasta. Se on syömishäiriöihin kuuluva sairaus. Myös liikuntariippuvuus on ongelmallinen versio sinänsä terveellisestä asiasta.
Mahdollisimman suuri määrä terveystietoa ei välttämättä tee meistä terveempiä.
”Meillä on valtavasti ravintotietoa kaikkialla maailmassa, mutta se ei kuitenkaan ole välttämättä tehnyt meistä terveempiä”, sanoo Jessica Setnick, ravitsemusterapeutti ja syömishäiriöiden asiantuntija.
Sen sijaan hän kertoo mikä tieto olisi hyödyksi.
”Syö enimmäkseen kasveja, älä syö liikaa, ja nauti ruoasta.”