Artikkelikuva
Cinemaissi-elokuvafestivaalin taiteellinen johtaja on ylpeä siitä, että tänä vuonna festivaalilla on erityisen paljon naisten tekemiä elokuvia. Kuva elokuvasta I have electric dreams (Costa Rica).

“Maailma on muutakin kuin miesten visio siitä” – Latinalaisen Amerikan elokuvafestivaali tuo valkokankaalle naisten ja muunsukupuolisten ohjauksia

Jo 17. kertaa järjestettävä Cinemaissí- elokuvafestivaali rikkoo stereotypiaa machokulttuurin painamasta maanosasta ja nostaa esiin uusia ääniä.

Cinemaissín taiteellinen johtaja Támara Aalto, miksi Suomessa tarvitaan Latinalaisen Amerikan elokuvafestivaalia?

Latinalainen Amerikka on Suomessa selvästi vähemmän tunnettu maanosa. Se kiinnostaa ja viehättää suomalaisia, mutta monet näkevät sen yhä stereotyyppisellä tavalla.

Cinemaissí haluaa elokuvien kautta tuoda esiin Latinalaisen Amerikan monet eri todellisuudet, jotka eivät välttämättä muuten välittyisi suomalaiselle yleisölle.

Cinemaissí myös laajentaa tarinankerronnan tapoja. Esimerkiksi Finnkino ottaa yleensä ohjelmistoonsa vain valtavirran elokuvia, ja usein painottuu Hollywood-tuotanto. Nämä elokuvat ovat usein hyvin samanlaisia.

Haluamme näyttää, että elokuva voi olla paljon muutakin.

Lisäksi Suomessa vallitsee yhä toiseuden pelko. Siksi on tärkeää tuoda yhteen erilaisia kulttuureja ja yhteisöjä. Suomessa tarvitaan lisää tällaista monikulttuurista ohjelmaa.

Millaisia Latinalaiseen Amerikkaan liitettyjä stereotypioita tämän vuoden ohjelma erityisesti purkaa?

Yksi sitkeimmistä stereotypioista on, että Latinalainen Amerikka on machokulttuurin painama maanosa. Se ei kuitenkaan ole koko totuus.

Cinemaissín tämän vuoden ohjelmassa tuomme esiin uusien elokuvantekijöiden ääniä. Yli puolet ohjelmasta koostuu naisten ja muunsukupuolisten ohjauksista. Tästä meillä on ollut selkeä visio, ja olemme lopputuloksesta ylpeitä.

Millaisia haasteita naiset ja muunsukupuoliset elokuvantekijät kohtaavat?

Elämme yhä patriarkaatin valtakunnassa. Patriarkaatin takia miesten on helpompi päästä tekemään elokuvia.

Naiset saavat myös vähemmän tunnustusta ja näkyvyyttä. Kun aloin etsimään tämän vuoden elokuvia, huomasin heti miten paljon vaikeampaa oli löytää muiden kuin miesten ohjaamia elokuvia. On paljon loistavia naisohjaajia, mutta he eivät ole samalla tavalla päässeet esille.

Oscar-palkintojen sukupuolittuneisuus puhuu puolestaan: palkinnon 94-vuotisen historian aikana vain kolme naista on voittanut parhaan ohjauksen Oscarin, ja nämäkin viimeisen kolmen vuoden aikana.

Tällaiset uudet äänet auttavat meitä ymmärtämään, että maailma on muutakin kuin miesten visio siitä. On kokonaisia teemoja, joita miehet eivät ole elokuvissaan juuri käsitelleet. Kun kuulemme, mitä sanottavaa muilla on, voimme nähdä myös toisenlaiset todellisuudet.

Mihin tämän vuoden teema, hiljaiset sankarit, viittaa?

Elokuvia valitessamme mietimme, mikä kaikkia valintojamme yhdistää.

Huomasimme saman punaisen langan: elokuvien päähenkilöt kohtaavat vaikeuksia, mutta heillä on resilienssiä, voimaa ja samalla herkkyyttä. Valinnoillaan ja teoillaan he ovat mukana muuttamassa yhteiskuntaa, mutta he eivät komeile sanomalehtien etusivuilla eivätkä muutenkaan näy missään.

Tällaisia hiljaisia sankareita on maailma täynnä.

Mitä muuta Cinemaissí tarjoaa elokuvien lisäksi?

Järjestämme tänä vuonna myös kolme paneelikeskustelua: kulttuurisesta omimisesta ja representaatiosta, Guatemalan historiasta ja erityisesti sisällissodasta, sekä Chilen poliittisesta tilanteesta.

Eikä pidä unohtaa lauantai-illan Gran Fiestaa! Toivotamme kaikki mukaan juhlimaan Latinalaisen Amerikan livemusiikin tahdissa ja Halloweenin hengessä.

Festivaalin taiteellinen johtaja suosittelee: Katso ainakin nämä

The cow who sang a song into the future (Chile)

“Festivaalin avajaiselokuva käsittelee ympäristöä ja perhesuhteita. Sen sanoma on rohkaiseva: tulevaisuus on omissa käsissämme. Erityistä elokuvassa on maagista realismia ja draamaa yhdistelevä tarinankerronta.”

Fogaréu (Brasilia)

“Ohjaajan omiin kokemuksiin perustuva elokuva kietoutuu juurten etsimisen ympärille. Kun suvun salaisuuksien arkku alkaa raottua, elokuvaan hiipii mukaan myös kauhun elementtejä.”

I have electric dreams, (Costa Rica)

“Elokuva käsittelee perhesuhteita, seksuaalisuutta ja aikuistumista herkällä ja omintakeisella tavalla.”

The cow who sang a song into the future

Cinemaissí 26.-30.10. Kulttuurikeskus Kaisa, Helsinki

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Olet nyt varjossa ""staging"". Poistu