Täysin puolueeton media on myytti.
Media ei voi olla täysin puolueeton. Toki valtamedia pyrkii totuudenmukaisuuteen ja tuomaan eri näkökulmia maailmaan, mutta sisältö on aina tekijänsä näköinen, eikä voi olla täysin objektiivista.
Lukijan olisi hyvä pohtia, kuka jutun on tehnyt, miksi se on tehty, missä se julkaistaan ja kuka siinä pääsee ääneen. Olisi hyvä myös tiedostaa, että tieto voi muuttua ajan saatossa. Mediatuotos tehdään sen hetken tietojen perusteella.
Medialukutaidon puute rapauttaa demokratian.
Medialukutaitoon kuuluu monia taitoja, muun muassa tiedon ja lähteiden arviointi. Tiedonsaannin kuplautuminen sekä se, miten tunnistaa tarkoitusperiä, vaikuttavat siihen, miten katsoo maailmaa tai vaikkapa äänestää.
Heikko medialukutaito voi heikentää luottamusta instituutioihin. Se, että pystyy tarkastelemaan, arvioimaan ja hyödyntämään mediaa monipuolisesti, edesauttaa sitä, että ymmärtää demokraattisia prosesseja.
Lapset ja nuoret ovat medialukutaitoisempia kuin aikuiset.
Kukaan ei ole syntyessään medialukutaitoinen. Näitä taitoja opetellaan läpi elämän. Esimerkiksi lapset ja nuoret osaavat ehkä käyttää laitteita sujuvammin kuin ikäihmiset, mutta tarvitsevat tukea ja opetusta tiedon tunnistamiseen ja tulkitsemiseen.
Mitä nuoremmasta on kysymys, sitä vaikeampaa on vaikkapa nettitekstien totuudenmukaisuuden tunnistaminen. On huomattu, että hyvä lukutaito tukee medialukutaitoa. Ne kulkevat käsi kädessä.
Some syrjäyttää perinteisen median.
Some on tullut perinteisen median rinnalle. Se on tuonut kaikille mahdollisuuden sisällöntuottamiseen. Se on myös haastanut perinteisen median tuottamaan sisältöjä eri tavoin, koska tietoa haetaan useista sosiaalisen median kanavista.
Koska tiedon määrä on kasvanut, tietolähteiden kriittinen tarkastelu on haastavampaa. Suomessa journalismiin kuitenkin luotetaan, joten sen laadun ylläpitäminen ja tukeminen on tärkeää.
Somen myötä tulevaisuudessa on enemmän merkitystä sillä, kuka sanoo, kuin sillä, mitä sanotaan.
Se, joka huutaa kovimmin, saa usein eniten tilaa somessa. Algoritmit vahvistavat tätä: mitä enemmän reaktioita sisältö saa, sitä enemmän se nousee esiin.
Some on ollut kuitenkin myös tärkeä alusta yhteiskunnallisille ilmiöille, esimerkkinä Black Lives Matter ja Me too -liike. Se on mahdollistanut vähemmistöjen ja marginaalisten ryhmien äänten kuulumisen.
Sillä, kenen ääntä kuullaan mediassa, on aina ollut iso merkitys. Moniäänisyyttä voi pohtia myös katsomalla keitä ja minkälaisia asioita omassa somefeedissä näkyy. Onko se kattava otos maailmasta?
Kuka?
Christa Prusskij
Ammatti: Mediakasvatusseuran toiminnanjohtaja
Tausta: Humanististen tieteiden kandidaatti, medianomi (AMK) ja ammatillinen opettaja (AmO). Lisäksi opiskellut mediakasvatusta, kehitysmaatutkimusta ja kulttuuriantropologiaa. Toiminut
erilaisissa järjestöissä ja media-alalla erityisesti globaali- ja mediakasvatuskysymysten parissa.
Harrastukset: Metsässä samoilu,
bändeissä soittaminen ja kaupunginosa-aktivismi