Šarivkan kylää ympäröivillä pelloilla mustuneiden auringonkukkien dramaattiselta näyttävä meri jatkuu silmänkantamattomiin. Kylätien varrella on keltaisia, oransseja ja vihreitä kurpitsoita valtavina kumpuina. Kukkapenkkien asterit hehkuvat niin värikkäinä, että silmiä särkee.
Tällaisen maiseman toimittaja ja tietokirjailija Elina Grundström näki Ukrainassa Bohoduhivin alueella sadonkorjuuaikaan syksyllä 2021.
Nyt häneltä on ilmestynyt teos Ukrainan musta multa – tositarina viljelysmaasta, jonka piti ruokkia maailma.
Musta multa on parasta multaa maailmassa. Se on kuin maitoa tai suklaata. Siinä kasvaa kaikki, mitä siihen istuttaa. Šarivkassa ei ole koskaan käynyt niin, ettei jokin kylvö olisi lähtenyt kasvamaan.
Näin ajattelee kirjassa kotikylästään nuori mekaanikko Kolja.
Mikä sai Grundströmin kiinnostumaan mustasta mullasta?
”Jo vuosia sitten luin huolestuneena uutisia maaperän köyhtymisestä ja ilmastonmuutoksen aiheuttamasta kuivuudesta. Halusin kirjoittaa teoksen, joka kertoo siitä, kuinka ruoka ilmestyy lautasillemme ja miten voimme varmistaa sen, ettei se lopu.”
Grundström sanoo halunneensa aina käsitellä isoja, itselleen tärkeitä teemoja.
”Siitä olen sitten lähtenyt etsimään tarkempaa näkökulmaa ja miettimään kirjan juonta ja päähenkilöä. Olen halunnut kirjoittaa tarinallisia tietokirjoja suurelle yleisölle.”
Uusi teos keskittyy ruuantuotantoon ja globaaliin maatalouteen. Niihin kytkeytyy monenlaisia haasteita, sillä ilmastonmuutos vähentää ruuantuotantoa, Grundström sanoo.
Edellinen teos Musta orkidea ilmestyi kymmenen vuotta sitten. Se kertoo siitä, kuinka villiorkideat kävivät Borneolla yhä harvinaisemmiksi ja kuinka öljypalmuplantaasit ja riisiviljelmät valtasivat alaa alkuperäisluonnolta. Kaikki nämä muutokset vaikuttivat rajusti luonnon ekosysteemeihin.
”Molemmissa kirjoissani vaikuttaa taustalla ilmastonmuutos. Mustaa orkideaa kirjoittaessani ilmastonmuutos ei ollut edennyt vielä niin pitkälle, mutta nyt eletään vaihetta, jossa meidän täytyy etsiä aktiivisesti suuren mittaluokan keinoja haittojen ehkäisemiseksi ja tilanteen ratkaisemiseksi”, Grundström toteaa.
Ukraina valikoitui kirjan näyttämöksi siksi, että siellä sijaitsevat maailman hedelmällisimmät viljelysmaat. Mustan mullan alueita on lisäksi Etelä-Venäjällä ja Kazakstanissa sekä Pohjois-Amerikan preerioilla Kanadassa ja Yhdysvalloissa.
Grundström kertoo, että venäläinen tutkija määritti 1800-luvulla mustan mullan maailman parhaaksi mullaksi, multien kuninkaaksi.
”Se laatu, jonka me ymmärrämme varsinaiseksi mustaksi mullaksi, on nimeltään tsernosemi. Juuri sitä löytyy Ukrainasta.”
Myöhemmin tutkijat ovat määritelleet kaksi muutakin mustan mullan tyyppiä.
Laskelmien mukaan noin seitsemän prosenttia maapallon jäättömästä maa-alueesta on mustan mullan peitossa. Juuri nämä alueet muodostavat maailman vilja-aitan.
Suuren ravinne- ja hiilipitoisuutensa vuoksi musta multa on kuitenkin erityisen herkkää kuluttavien viljelymenetelmien ja ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Hyvä multakaan ei vielä takaa onnistunutta satoa. Tarvitaan tarpeeksi pitkä kasvukausi ja sopiva ilmasto, joka takaa riittävän kosteuden viljelmille.
Ukrainan mustan mullan peltojen merkitys maailman ruuantuotannolle on tullut näkyvämmäksi sodan aikana.
”Tutkijoiden mukaan maailmassa on kyllä ruokaa, mutta entä jos ruuantuotannossa epäonnistuttaisiin yhtä aikaa kahdella tärkeällä vientialueella, kuten Ukrainassa ja Yhdysvaltojen keskilännessä?”, Grundström kysyy.
Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä, jolloin riski satojen epäonnistumiseen kasvaa. Samalla kasvaa globaalien ruokakriisien riski.
”Esimerkiksi Afrikassa ja Lähi-idässä on köyhiä maita, jotka ovat hyvin haavoittuvaisia, koska ovat niin riippuvaisia tuontiruuasta.”
Vuosi sitten alkanut sota muutti lopulta kaiken, myös kirjan juonen.
Grundströmillä oli selkeä visio siitä, kuinka hän etenisi kirjahankkeensa kanssa, mutta suunnitelmien toteuttaminen ei ollutkaan niin helppoa.
”Olin ajatellut käydä Ukrainassa keväällä 2020, mutta koronapandemia alkoi levitä juuri, kun olin varaamassa lentolippuja. Pääsin matkaan vasta seuraavana vuonna, jolloin vierailin maassa kahdesti. Suunnitelmissa oli käydä paikan päällä vielä kolmannen kerran, mutta se reissu jäi sitten sodan alettua kokonaan tekemättä.”
Ukrainan musta multa -teos vetää lankoja yhteen monella tasolla. Kirjassa liikutaan Ukrainan Šarivkan kylän lisäksi Virossa, jossa haastatellaan sijoittaja Joakim Heleniusta tämän maatalousbisneksistä Venäjällä, Ukrainassa ja Virossa.
Venäjän kanssa riskit realisoituivat Krimin valtauksen jälkeen, minkä lisäksi Heleniuksen enemmistöomistuksessa oleva maatalousyritys Trigon Agri kärsi valuuttatappioita Ukrainassa. Vuosi sitten alkanut sota muutti lopulta kaiken, myös kirjan juonen.
Kaikki kirjani päähenkilöt ovat edelleen hengissä. Olen voinut olla heihin yhteyksissä.
Lähellä Venäjän rajaa sijaitseva Šarivkan kylä oli yksi Trigon Agrin maatalouskeskuksista, joka jatkoi myöhemmin toimintaansa uuden omistajan luotsaamana. Kylän keskeiseksi hahmoksi nousee kirjassa Natalia Tverdohlib, jonka kautta kertomusta kuljetetaan eteenpäin.
”Kaikki kirjani päähenkilöt ovat edelleen hengissä. Olen voinut olla heihin yhteyksissä somen kautta. Harkovan lähellä sijaitseva Šarivka on edelleen Ukrainan hallussa. Kylää ei ole pommitettu eikä se ole joutunut sotilastoimien kohteeksi, joten siellä on suhteellisen hyvä tilanne”, Grundström kertoo.
”Mutta vaikka kaupoissa on vielä tavaraa, on ihmisillä puutetta vähän kaikesta; ennen kaikkea rahasta. Ei ole varaa ostaa kunnollista ruokaa tai lääkkeitä.”
Jo ennen sotaa eräällä haastateltavalla oli pyyntö Grundströmille, kun he istuivat iltaa viimeistä kertaa syksyllä 2021.
Ethän sitten esitä meitä kirjassasi passiivisina olosuhteiden uhreina. Kerrothan, että me olemme täällä vaikeuksistamme huolimatta ahkeria ja yritteliäitä.