Et ole yksin – Tи не сам, lohduttaa Maailma-kuoron kevätkonsertin nimi. Ohjelma on rakentunut ukrainalaisen Plyve kacha -kappaleen ympärille. Laulu kertoo vieraalla maalla kuolemisesta, menetyksestä ja haastavista olosuhteista. Monet ukrainalaiset tulkitsevat sen kertovan myös sodasta ja olevan muistolaulu siellä menehtyneille.
Myös muut lauantaina 20.5. Helsingissä Balderin salissa kuultavat a cappella -sovitukset kuljettavat kuulijat kaipauksen tematiikkaan – kun rakkaan luona oleminen ei ole mahdollista. Kääntöpuolella on kuitenkin toivo ja yhteen tulemisen voima. Ne ovat myös Maailma-kuoron ytimessä.
”Yhdessä laulaminen on yksi parhaita keinoista yhteisöllisyyden kokemiseen. Haluan luoda musiikin avulla paikkoja, joissa erilaisista taustoista tulevat ihmiset voivat luontevasti kohdata toisiaan”, Maailma-kuoron 12 vuotta sitten perustanut kuoronjohtaja ja pedagogi Saara Ruuska kertoo.
Yhteisöllisyyden lisäksi Ruuska on kiinnostunut eri musiikkikulttuurien vuoropuhelusta, vaihdosta ja fuusioitumisestakin. Toistensa vastinpareiksi sopivia tai keskenään keskustelevia teoksia hän etsii esimerkiksi samalta kulttuurialueelta. Tällä kertaa niitä löytyi pienistä, Suomessa vielä melko tuntemattomista, itäeurooppalaisista musiikkikulttuureista. Ukrainalaisten laulujen lisäksi konsertissa kuullaan kappaleita Georgiasta, Armeniasta, Bosnia-Hertsegovinasta ja Virosta.
”Myös suomalaisesta kansanmusiikista on ollut helppo löytää vastinpareja ja yhteneväisyyksiäkin – syvää yksinkertaisuutta ja siitä kumpuavaa kauneutta, slaavilaisia sävyjä ja riipaisevaa mollivoittoisuutta”, Ruuska kertoo.
Et ole yksin -konsertin ohjelmisto kuvastaa hyvin Maailma-kuoron kykyä tarttua ajankohtaisiin, eri kulttuureista nouseviin ilmiöihin. Se sivuaa myös tammikuussa järjestettyä Koljada Feast -juhlakiertuetta, jonka tavoitteena oli saada kaukana rakkaistaan joulunaikaa viettävät ukrainalaiset tuntemaan olonsa edes hetken kotoisaksi.
Tapahtumissa kuultiin sekä kuoron esittämänä että yhteislauluina itäslaavilaisen perinteen mukaisen joulun eli koljada-ajan lauluja. Vastinpareina niille oli suomenkielisiä joululauluja. Yhteisten pöytien äärellä syötiin myös ukrainalainen jouluillallinen. Ukrainalaiset pääsivät tapahtumaan ilmaiseksi, ja osa lipputuloista ohjattiin sodan siviiliuhreille Ukrainassa.
En pääse sodan vuoksi nyt kotimaahani käymään. Se koskettaa minua syvästi, että niin moni ihminen haluaa laulujemme avulla tuoda pienen palan Ukrainaa Suomeen.
Koljada-pidot olivat alkusoitto koko vuoden kestävälle ja Koneen säätiön rahoittamalle Ukrainan äänet -projektille. Yhteistyössä ukrainalaisten paikallisyhdistyksien kanssa toteutettu projekti huipentuu loppusyksystä Helsingissä, Turussa ja Tampereella järjestettävään konserttisarjaan.
”Ukrainassa on hyvin rikas ja kaunis lauluperinne. Omalla äidinkielelläni laulaminen yhdessä kuoron kanssa tuntuu suurelta lahjalta. En pääse sodan vuoksi nyt kotimaahani käymään. Se koskettaa minua syvästi, että niin moni ihminen haluaa laulujemme avulla tuoda pienen palan Ukrainaa Suomeen”, sanoo kuorossa laulava, ukrainalainen Uliana Burdina.
Koljada-pidoista lähtien Ruuska on kerännyt tapahtumiin osallistuneilta ukrainalaisilta ehdotuksia ja toivomuksia heidän suosikkilauluistaan. Ukrainan diasporalta tuli kuitenkin vahva toive, että myös syksyn tapahtumissa kuultaisiin suomalaistakin kansanmusiikkia.
”Se tuntuu merkitykselliseltä, kun ukrainalaiset haluavat tulla mukaan järjestämään näitä tapahtumia, hakevat kuoroon, ehdottavat kappaleita ja haluavat keskustella niistä. Ukrainalaiset kansanlaulut tuntuivat minulle heti tutuilta, ja heidän rikkaasta kansanperinteestään on ollut helppo löytää tarttumapintaa”, Ruuska sanoo.
Monikulttuurisen ohjelmiston lisäksi Maailma-kuorosta tekee erityisen laulajiston soinnin rikkaus. Se syntyy eri äidinkielistä. Kaikissa kielissä on oma sointinsa, ja kun erikieliset laulavat moniäänisesti yhdessä, heistä muodostuu kiinnostava instrumentti.
Monikulttuurisessa laulajistossa on luonnostaan osaamista eri alueiden musiikkikulttuureista. Esimerkiksi kun teemana oli latinalaisamerikkalainen musiikkikulttuuri, lausumisessa ja laulujen tarinoiden tulkitsemisessa auttoivat Dominikaanisesta tasavallasta ja Kolumbiasta lähtöisin olevat laulajat.
”Ennen Maailma-kuoroa en ollut koskaan aiemmin laulanut äidinkielelläni kansainvälisessä kuorossa. Se oli upea kokemus, kun kuoro omaksui kielen lisäksi kulttuurin ja tarinoiden herättämät tunteet. Konsertissamme minua liikutti se, miten syvällisesti kuoro ja Saara tulkitsivat jokaisen kappaleen”, espanjaa äidinkielenään puhuva, kolumbialainen Carolina Ocampo kertoo.
Ocampon mielestä maailmanmusiikin avulla oppii ymmärtämään erilaisia tapoja tehdä taidetta ja laajentamaan siten myös omaa perspektiiviään asioihin.
”Vähän niin kuin maistelisimme uusia ruokia ympäri maailmaa. Löydät makuja, joita et kuvitellut olevan olemassakaan. Maailmanmusiikki kutsuu laulajat ja yleisön matkustamaan uusiin paikkoihin”, Ocampo sanoo.
Kuoro on osa henkistä kasvuani ja siellä pääsen opettelemaan erilaisia laulutekniikoita.
A cappella -lauluissa tärkeässä osassa ovat vokaalit, joita monikulttuurisella laulajistolla on laaja kirjo. Pelkästään a- tai e-vokaali sanotaan eri kulttuureissa hyvin eri tavoin. Koska erityylisiä kieliä ja vokaalisävyjen löytämistä on harjoiteltu paljon, myös uusien kielien omaksuminen luonnistuu kuorolaisilta suhteellisen helposti. Tarvittaessa natiivit laulajat pystyvät vetämään äänteitä oikeaan suuntaan.
”Vokaalimateriaalista syntyy myös kiinnostavaa sointia. Hyvin herkissä kappaleissa on oltava tarkempi ja silloin jopa yksittäinen laulaja saattaa kaivata sparrausta vain yhden vokaalin kanssa”, Saara Ruuska kertoo.
Saara Ruuska tekee myös sovituksia. Jos jokin kappale häntä sytyttää eikä siitä ole yhtään a cappella -versiota, hän saattaa tehdä siitä diskanttikuorolleen oman sovituksen. Kaikki kappaleet eivät kuitenkaan taivu a cappella -lauluiksi. Usein se vaatii jotain todella tarttuvaa – melodian, harmonian, poljennon tai rytmiikan, joka on jollain keinolla toteutettavissa lauluinstrumentilla.
Vaikka tällä hetkellä työn alla olevassa ukrainalaisessa kansanmusiikissa on jo valmiiksi paljon moniäänisiä a cappella -kappaleita, niistäkin Ruuska on tehnyt muutamia omia sovituksia Maailma-kuoron tarpeisiin.
”Olen saattanut tehdä sovituksesta esimerkiksi hieman vaikeamman, jotta kuorolla on kiinnostavaa laulettavaa. Tai sitten olen lisännyt jonkun tietyn sävyn, joka muistuttaa jostain toisesta työstäni tai jotta laulu keskustelisi paremmin jonkun toisen kappaleen tarinan kanssa”, Saara Ruuska kertoo.
Sekä Carolina Ocampolle että Uliana Burdinalle kuorossa laulaminen onkin myös keino kehittyä laulajana.
”Kuoro on osa henkistä kasvuani ja siellä pääsen opettelemaan erilaisia laulutekniikoita”, Uliana Burdina sanoo.
Maailma-kuoron konsertti Et ole yksin – Tи не сам Balderin salissa, Helsingissä 20.5.2023 klo 17.
Ukrainan äänet -konsertit: 27.11. Helsingin Savoy-teatterissa ja 6.12. Turun Sigyn-salissa
Liput konsertteihin sekä lisätiedot elo- ja tammikuussa järjestettävistä koelauluista: