Mitä jos tarvitsemaasi lääkettä ei olisi saatavilla, tai jos ruoan ja energian hinta nousisi merkittävästi? Entä mitä tapahtuisi, jos elektronisten laitteiden valmistaminen täytyisi laittaa katkolle? 

Usein ajatellaan, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jossain muualla, eiväthän äärimmäinen kuumuus, kuivuus tai tulvat Suomea kosketa.

Kaikki yllä mainitut esimerkit ovat kuitenkin ilmastonmuutoksen aiheuttamia, niin kutsuttuja heijastevaikutuksia. Niitä on nähty Suomessa jo nyt, ja niistä puhutaan edelleen liian vähän, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Emma Hakala.

“Ilmastonmuutoksessa ei ole kyse vain ympäristöongelmasta vaan ilmiöstä, jolla on laajat turvallisuusvaikutukset”, Hakala sanoo.

Vaikka viime talven energiakriisin aiheutti Venäjän hyökkäys Ukrainaan, taustalla vaikuttava ilmastosmuutos pahensi sitä. Eri puolilla Eurooppaa ydinvoimaloita täytyi pitää vajaakäytöllä, koska niitä ei kuivuuden takia pystytty jäähdyttämään.

Taiwanissa taas oli viime vuonna poikkeuksellisen kovia sateita ja tulvia, jotka vaikuttivat kaikissa elektronisissa laitteissa käytettävien puolijohteiden valmistukseen.

Jos tällaista tapahtuu jo nyt, mikä tilanne voi olla, kun ilmastonmuutos etenee?

“Olemme riippuvaisia kansainvälisistä kauppa- ja toimitusketjuista. Yllättävistäkin asioista voi tulla puutetta”, Hakala sanoo.

Ilmastonmuutoksella on merkittävä vaikutus myös geopoliittisiin suhteisiin, sanoo Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Paula Kivimaa.

“Kun ruoantuotanto heikkenee ja resursseja ylipäänsä on heikommin saatavilla, se luo jännitteitä maiden välille ja arvaamattomuus kasvaa.”

Ilmastonmuutoksen takia osia maapallosta on muuttumassa elinkelvottomaksi etenkin Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Mutta muuttuva ilmasto on ajamassa ihmisiä kodeistaan myös paljon lähempänä – Euroopassa.

Ennustusten mukaan jo vuonna 2050 osat Etelä-Euroopasta ovat muuttuneet niin kuiviksi ja kuumiksi, että siellä on liki mahdoton viljellä tai edes asua.

“Euroopan sisäinen muuttoliike kiihtyy. Se voi aiheuttaa kiistoja EU:n sisällä, kun osa mantereesta kärsii enemmän”, Emma Hakala arvioi.

Hakala esittää skenaarion: Samalla kun Euroopan sisäiset jännitteet kasvavat, muuria pystytetään myös Euroopan ja muun maailman välille.

“Mitä enemmän ilmastopakolaisia maailmassa on, sitä enemmän heitä tulee myös Eurooppaan.”

Maailma ylipäänsä on kehittymässä yhä kriisiytyvämpään suuntaan, Hakala sanoo. 

Samalla ennusteet siitä, miten perusteellisesti ilmastonmuutos tulee ravistelemaan yhteiskuntia, saattavat Hakalan mukaan edelleen olla turhan konservatiivisia. Viime vuosien tapahtumat ovat osoittaneet, miten nopeasti maailma voi muuttua.

“Ei ehkä kannata olettaa, että suurin osa asioita pysyy ennallaan. Ilmastonmuutos voi aiheuttaa laajuudessaan yhtä vakavia muutoksia kuin pandemia”, Hakala sanoo.

Sitten hyviä uutisia. Suomella on varsin hyvät edellytykset vastata ilmastoturvallisuuden haasteisiin, arvioi Vihreiden kansanedustaja ja ilmastotutkija Atte Harjanne.

“Suomi on vakaa ja vauras demokratia, ja se antaa hyvän pohjan vastata turvallisuusuhkiin. Toisaalta juuri siksi on vaarana, että täällä jäädään kellumaan illuusioon siitä, että kaikki on hyvin. Yllätykset voivat olla sitäkin karvaampia.”

Turvallisuuspoliittisessa keskustelussa ilmasto jää yhä sivuhuomioksi, Harjanne sanoo, vaikka sen tulisi olla määrittelevä kysymys.

“Sitä ei vieläkään tarpeeksi ymmärretä, että elämme muuttuneella planeetalla ja se vaikuttaa koko siihen todellisuuteen, jossa elämme.”

Luonteeltaan ilmastonmuutos on poikkihallinnollinen haaste. Se koskettaa kaikkia yhteiskunnan toimintoja, oli kyse sitten ruokaturvasta, energiasta tai liikenteestä.

Tässä mielessä Suomi on vahvoilla, Paula Kivimaa arvioi.

“Suomessa poikkihallinnollista valmistelua eri ministeriöiden välillä on tehty jo vuosikymmeniä. Meillä on erittäin hyvät valmiudet näiden jo olemassa olevien rakenteiden kautta”, Kivimaa sanoo.

Petrattavaakin tosin olisi. Ilmastoturvallisuutta ei ole vielä mietitty riittävän strategisesta näkökulmasta ulko-, sisä- ja puolustusministeriöissä, Kivimaa sanoo.

Samoin jutun alussa mainittuihin heijastevaikutuksiin ei ole vielä herätty tarpeeksi.

Konservatiivi-oikeistolainen ajattelu kuulostaa vähän siltä, että katsotaan välittömiä uhkia ja suojellaan turvallisuutta kovan keinovalikoiman kautta.

Jotain annettavaakin Suomella voisi maailmalle olla, nimittäin suomalainen kokonaisturvallisuuden malli. 

Suomessa on jo pitkään nähty, ettei turvallisuus ole pelkkää maanpuolustusta, vaan myös ihmisten jokapäiväisen elämän ja sen edellytysten turvaamista.

“Suomalainen laajan turvallisuuden ajattelu antaa hyvät lähtökohdat katsoa ilmastonmuutoksen kaltaista kokonaisvaltaista turvallisuuteen vaikuttavaa muutosta”, Atte Harjanne sanoo.

Toisaalta viime aikojen tapahtumat ovat vaikuttaneet turvallisuuden ymmärtämiseen myös Suomessa.

“Linssi ja aikajänne kapeni ensin pandemian ja sitten Ukrainan sodan myötä. Se on ihan ymmärrettävää, mutta silti pallo ei saisi pudota siitä, että laaja perspektiivi säilyy.”

Vaalien jälkeen tapahtui myös heilahdus polittisissa voimasuhteissa, Harjanne arvioi.

“Tässä on menty pari naksua menneisyyteen päin. Konservatiivi-oikeistolainen ajattelu kuulostaa vähän siltä, että katsotaan välittömiä uhkia ja suojellaan turvallisuutta kovan keinovalikoiman kautta.”

Harjanne ei usko, että ilmastoturvallisuuden kysymyksissä edetään tällä hallituskaudella.

Viime aikojen suurin turvallisuuspoliittinen muutos Suomessa on Natoon liittyminen. Nato on merkittävä ilmastoturvallisuuden toimija.

“Natossa otetaan erittäin vakavasti ilmastonmuutoksen vaikutukset. Siellä on kunnianhimoinen ohjelma ja jo käytössä olevia toimia”, Emma Hakala sanoo.

Toinen merkittävä, Suomea koskettava toimija on Euroopan unioni. Sielläkin ilmastonmuutos nähdään osana geopolitiikkaa ja globaalia turvallisuutta.

“EU on tässä asiassa edelläkävijä, ilmasto näkyy voimakkaasti unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, jopa puolustuspolitiikassa”, Atte Harjanne sanoo.

Harjanne toivoisi Suomelta kansainvälisesti aktiivisempaa roolia. Varsinkin EU-keskustelu laahaa Suomessa jäljessä.

“Tämän ajan haasteet edellyttävät toimivaa ja yhtenäistä EU:ta. Nykyisessä komissiossa on sellaista isompaa eurooppalaista ajatusta, jota ei täällä meillä ole kunnolla pureskeltu. Meidän pitäisi miettiä, miten voisimme aktiivisemmin olla mukana eurooppalaisen tason keskustelussa ja tuoda omaa osaamistamme esille.”

Vihreä siirtymä parantaa Suomen turvallisuutta, ja toki samalla kun päästöt vähenevät, ilmastoriskit ylipäänsä vähenevät.

Miten ilmastoturvallisuutta sitten voisi parantaa?

Yksi esimerkki löytyy Intiasta, jossa armeijan ad hoc -joukot menevät sinne, missä tulva tai metsäpalo on riistäytynyt käsistä.

Samankaltaisiin toimiin saatetaan jatkossa joutua Euroopassakin. On kuitenkin paljon, mitä voidaan vielä tehdä vaikutusten minimoimiseksi.

EU:ssa on linjattu, että merkittävin ilmastoturvallisuuden väline on vihreä siirtymä, siis fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvalla energialla. Haasteena on, miten se saadaan toteutettua tarpeeksi nopeassa aikataulussa.

“Jos yritetään tehdä nopeaa ja tehokasta ilmastopolitiikkaa, se on vaikea tehdä reilusti”, Emma Hakala sanoo.

Nopeasti tehtävien toimien vaikutuksia kaikkiin väestöryhmiin ei yleensä pystytä tai haluta selvittää riittävästi, Hakala sanoo. Hän ei silti näe, että Suomessa olisi vielä tehty varsinaisesti “epäreilua” ilmastopolitiikkaa.

“Tosin esimerkiksi sitä voi kyseenalaistaa, olisiko turvetuotannon ajaminen alas voitu hoitaa reilummin, jos poliitikot eivät olisi lupailleet tuottajille vuosikausia elinkeinon jatkumista ja taloudellista tukea. Lopulta päätökset vähentää tuotantoa tehtiin aika nopeasti.”

Toinen iso kysymys on se, miten vihreä siirtymä tehdään niin, ettei se aiheuta uusia riippuvuuksia muualla tuotettavista luonnonvaroista tai lisää muita haavoittuvuuksia.

Tässä mielessä Suomella on vain voitettavaa, Paula Kivimaa sanoo. Energiasiirtymän turvallisuusvaikutukset ovat Suomessa enimmäkseen positiiviset.

“Esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoima lisäävät meidän omaa sähköntuotantoamme ja vähentävät riippuvuutta muualta tulleista fossiilisista polttoaineista.”

Turvallisuutta lisää myös se, että uusiutuvaa energiaa pystytään tuottamaan hajautettuina ratkaisuina. Hajautetuissa verkoissa mahdollinen häiriö koskettaa pienempää osaa kokonaisuudesta kuin jos häiriö kohdistuisi esimerkiksi ydinvoimalaitokseen.

Erilaisia häiriöitä voivat olla sään ääri-ilmiöt tai tahalliset iskut. Yhä enemmän puhutaan myös energiaverkkoihin kohdistuvasta kyberturvallisuudesta.

“Vihreä siirtymä parantaa Suomen turvallisuutta, ja toki samalla kun päästöt vähenevät, ilmastoriskit ylipäänsä vähenevät”, Kivimaa summaa.