Toteutuuko Suomessa lasten oikeus perheeseen? Ei kaikkien osalta. Tällä hetkellä puhuttavat etenkin turvapaikanhakijalasten oikeudet, Yhteiset lapsemme -järjestön vastaava toiminnanjohtaja Meeri Lindroos kertoo.
”Perheiden yhdistäminen on haastavaa. Tukiperhetoiminnallamme pyrimme tuomaan lasten elämään kodinomaisuutta ja pysyviä aikuisia.”
35-vuotissyntymäpäivää juhliva järjestö sai alkunsa adoptioon liittyvästä tukitoiminnasta, jota se tekee vieläkin. Järjestö pitää ainoana Suomessa adoptiovalmennuskursseja. Sillä on myös adoptiokuraattori, jolle voi soittaa milloin tahansa.
Myös representaatiossa on puutteita. Lapsi voi saada viestin, ettei ole normien mukainen.
Perhe- ja adoptiotukitoiminnan lisäksi järjestö tekee antirasistista työtä. Antirasistisissa työpajoissa esikoulu- ja kouluikäiset lapset pääsevät puhumaan rasismista.
”Suomessa lapset ja nuoret kohtaavat rakenteellista rasismia, heitä voidaan esimerkiksi ohjata tietynlaisille koulupoluille. Myös representaatiossa on puutteita. Lapsi voi saada viestin, ettei ole normien mukainen”, Lindroos avaa.
Yhteiset lapsemme -järjestöön kuuluu noin 800 jäsentä ja 500 vapaaehtoista. Vapaehtoisten määrä on kasvanut vuosien varrella.
”Moni on sanonut, että rasismiin ja kotouttamiseen on vaikea vaikuttaa. Voi tuntua helpottavalta, kun pääsee pitämään työpajan koulussa tai auttamaan yhtä lasta.”
Yhteiset lapsemme ry
Perustettu: 1988
Motto: Jokaisella lapsella on oikeus hyvään elämään.
Jos järjestö olisi eläin, se olisi elefantti. Elefanttilaumassa aikuiset pitävät huolta lapsista ja raivaavat tietä niin, että pienten on helpompi tulla perässä.
Järjestön voi lakkauttaa, kun lasten oikeudet toteutuvat ja rasismia ei ole.