Suomen tasa-arvolaki kieltää syrjimästä ketään tämän sukupuolen perusteella. Sääntöön on kuitenkin kirjattu poikkeus: vain miehiä koskeva asevelvollisuus on jätetty lain ulkopuolelle, vaikka se täyttää sukupuoleen perustuvan syrjinnän tunnusmerkit.
Yksi epäkohdan viime aikoina synnyttämistä vastareaktioista on Milja Suihkon alkuvuodesta käynnistämä Asepalvelus 2020 -kampanja. Sen tavoite on edistää tasa-arvoisesti toteutettavaa asepalvelusta ja totaalikieltäytyjien rankaisemisesta luopumista.
”Yleinen, vain miehiä oikeudellisesti velvoittava asevelvollisuus edustaa mennyttä maailmaa. Asepalvelus tulee päivittää 2020-luvulle siten, ettei se ole ristiriidassa Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa”, kirjoitti Suihko yhdessä Esa Noresvuon kanssa Helsingin Sanomien mielipidepalstalla maaliskuussa julkaistussa kannanotossaan.
Kampanja onnistui keräämään vuoden 2019 eduskuntavaaleissa taakseen 237 ehdokasta. Heistä valituksi tulleet 14 kansanedustajaa kuuluvat yhtä demaria lukuun ottamatta vihreisiin ja vasemmistoliittoon.
Eduskuntavaalien jälkeen Asepalvelus 2020 on ollut mukana puolustusministerille osoitetussa adressikampanjassa, jossa vaaditaan tasa-arvoista ja rankaisematonta asepalvelusta.
Asepalvelus 2020 ei ole ensimmäinen lajissaan. Jo vuonna 2013 pantiin vireille Ohi on -kansalaisaloite, jossa vaadittiin asevelvollisuuden lakkauttamista kalliina, epätasa-arvoisena ja vanhentuneena puolustusratkaisuna. Aloite sai kuitenkin puolessa vuodessa kokoon vain 15 prosenttia tarvittavista allekirjoituksista eikä edennyt eduskunnan käsittelyyn.
Molempia kampanjoita ovat tukeneet pitkälti samat toimijat, muun muassa Sadankomitea, Aseistakieltäytyjäliitto, Miesten tasa-arvo ry, Piraattipuolue ja Vihreät Nuoret. Asepalvelus 2020 -kampanjaan on lähtenyt mukaan myös esimerkiksi hiljattain perustettu feministinen miesjärjestö Miehet ry.
Miehet ry:n puheenjohtaja Janne Salakka uskoo, että isot yhteiskunnalliset muutokset vaativat kansalaisyhteiskunnan aktiivisuutta. Viime kädessä on kuitenkin Suomen valtion velvollisuus vastata siitä, että se kohtelee kansalaisiaan tasa-arvoisesti.
”Oikeusvaltiossa lainsäädäntö perustuslakia myöten ei voi perustua sukupuolittuneelle syrjinnälle.”
Historiallisesti miesten asevelvollisuutta ei olla Suomessa juuri pidetty ongelmana, eikä naisten tarttumista aseisiin nähty sopivana.
Naisia koskeva asevelvollisuus on maailmalla harvinaista. Valtavirrasta poikkeavat muun muassa Pohjois-Korea, Eritrea ja Israel. Esimerkiksi Israelissa miesten asepalvelus on kuitenkin pidempi kuin naisilla: miehet viettävät armeijan leivissä kolme vuotta, naiset kaksi.
Euroopassa naiset ovat asevelvollisuuden piirissä ainoastaan Norjassa ja Ruotsissa, joissa molemmissa palvelukseen valitaan vain osa ikäluokan naisista ja miehistä. Asevelvollisuus laajennettiin Norjassa koskemaan myös naisia vuonna 2016, Ruotsi taas palautti 2010 lakkauttamansa asevelvollisuuden voimaan vuonna 2017. Periaatteessa asevelvollisuus koskee nyt kaikkia, mutta toistaiseksi naisia on kutsuttu kutsuntoihin huomattavasti vähemmän kuin miehiä.
Historiallisesti miesten asevelvollisuutta ei olla Suomessa juuri pidetty ongelmana, eikä naisten tarttumista aseisiin nähty sopivana. Mahdollisuus vapaaehtoiseen asepalvelukseen avautui suomalaisnaisille vasta vuonna 1995. Esimerkiksi Ruotsissa sama tapahtui jo 1980-luvulla ja Tanskassa 1970-luvulla.
Myös Suomessa nykytilanteen oikeudenmukaisuutta on kuitenkin alettu kyseenalaistaa. Kun sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa tasa-arvobarometrissa kysyttiin vuonna 2017 ensimmäistä kertaa vastaajien mielipidettä siitä, onko sukupuolittunut asevelvollisuus oikeudenmukaista, yli 40 prosenttia ilmoitti pitävänsä järjestelmää syrjivänä. Vain miehiä koskevan asevelvollisuuden näkivät epäoikeudenmukaisena useimmin alle 54-vuotiaat naiset ja harvimmin yli 55-vuotiaat miehet.
Asepalvelusta koskeviin kyselytutkimuksiin tasa-arvonäkökulma on nostettu jo aiemmin. Nykymallia kannattaa eri tutkimusten mukaan kuitenkin reilu enemmistö suomalaisista, ja hyvin harva ulottaisi asevelvollisuuden koskettamaan naisia.
”Intin kritisoiminen ei ole samanlainen tabu kuin vaikka 30 vuotta sitten.”
”On muistettava, että vaikka nykyinen lainsäädäntö on suosittu, se ei tee siitä vielä moraalisesti kestävää”, Janne Salakka huomauttaa. ”Aikoinaan esimerkiksi orjuus oli yleisesti hyväksytty asia.”
Jonkinlainen asevelvollisuuteen rinnastettava naisten kansalaispalvelus saa jo hieman enemmän suomalaisia taakseen. Etenkin nuoret ikäluokat suhtautuvat keskimääräistä kielteisemmin nykymalliseen asevelvollisuuteen.
Kaikkiaan suhtautuminen tasa-arvoiseen asepalvelukseen on muuttunut viimeisen vuosikymmenen aikana myönteisemmäksi.
”Yhteiskunnallisen ilmapiirin ja julkisen keskustelutilan avautuminen on antanut tilaa erilaisille mielipiteille”, Salakka pohtii. ”Intin kritisoiminen ei ole samanlainen tabu kuin vaikka 30 vuotta sitten.”
Myös Varusmiesliitto on ottanut kantaa tasa-arvoisen asevelvollisuuden puolesta. Liitto esitti heinäkuussa julkaisemassaan kannanotossa, että sukupuoleen tuijottamisen sijaan varusmiespalvelukseen tulisi valita ensisijaisesti siihen soveltuvimmat ja motivoituneimmat ihmiset.
Liiton mukaan sukupuolia epätasa-arvoisesti kohtelevassa järjestelmässä pitäytyminen saattaa johtaa maanpuolustustahdon laskemiseen ja näin vaarantaa koko maanpuolustuksen uskottavuuden.
”Nuorten maanpuolustustahto on notkahtanut viimeisimmissä kyselyissä ja on selvää, että yksi syy tälle on se, että nykyisen kaltainen epätasa-arvoinen asevelvollisuus nähdään epäoikeudenmukaisena”, Varusmiesliitto linjaa kannanotossaan.
Asevelvollisuuden ulottaminen naisiin nostaisi puolustusvoimien mukaan maanpuolustuksen kustannuksia reilusti.
Varusmiesliiton ehdotus ei ole saanut vastakaikua puolustusvoimissa. Siellä nykyistä mallia pidetään kustannustehokkaana tapana saada riittävä määrä sodan ajan joukkoja koko maan puolustukseen. Asevelvollisuuden ulottaminen naisiin nostaisi puolustusvoimien mukaan maanpuolustuksen kustannuksia reilusti, sillä se edellyttäisi esimerkiksi kutsuntoihin käytettävien resurssien kaksinkertaistamista.
”Mikäli myös naiset olisivat asevelvollisia ja sodan ajan joukkojen määrä pidettäisiin nykyisellään, jouduttaisiin valikoivaan asevelvollisuuteen. Se sisältäisi monia uusia eriarvoisuuskysymyksiä, kuten ketkä valittaisiin palvelukseen ja millä perusteilla,” sanoo komentaja Sami Iso-Lauri Puolustusvoimien pääesikunnasta.
Iso-Laurin mukaan nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän onnistumista tulisi arvioida siitä näkökulmasta, miten se vastaa puolustusvoimille annettuihin tehtäviin, ei sen tasa-arvoisuuden perusteella.
”Puolustusvoimat toteuttaa sille laissa säädettyjä tehtäviä. Jos nykyiseen malliin halutaan tehdä muutoksia, on siitä käytävä laaja-alainen yhteiskunnallinen keskustelu.”
Varusmiesliiton ajaman valikoivan asevelvollisuuden lisäksi Suomen nykyiselle järjestelmälle on ehdotettu vaihtoehtona muun muassa sukupuolineutraalia kansalaispalvelusta, ammattiarmeijaa ja asepalveluksen muuttamista vapaaehtoiseksi.
Sukupuolineutraalin kansalaispalveluksen toi keskusteluun Elisabeth Rehnin ajatushautomo Bank of Ideas vuonna 2018. Ajatushautomo ehdottaa, että kansalaispalveluksen voisi suorittaa kolmella tavalla: asepalveluksella, varautumispalveluksella tai maksamalla muita enemmän veroa. Myös totaalikieltäytyjien vankeusrangaistuksista luovuttaisiin.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen on puolestaan kertonut käynnistävänsä myöhemmin syksyllä selvityksen asevelvollisuuden kehitystarpeista. Kaikkonen on aiemmin kertonut pitävänsä mahdollisena esimerkiksi parin kuukauden mittaista kansalaispalvelusta naisille, joka täydentäisi nykyistä järjestelmää.
Ammattiarmeijaa pidetään yleensä vaihtoehtona kalliina ja sitä kannattaa kyselytutkimusten valossa alle kymmenys suomalaisista. Vapaaehtoinen asepalvelus taas edellyttäisi riittävää määrää vapaaehtoisia. Jos suomalaisten maanpuolustustahtoa mittaaviin kyselytutkimuksiin on uskominen, halukkaita luulisi tosin riittävän. Vaikka maanpuolustustahto on viime vuosina laskenut, on se Suomessa edelleen eurooppalaisittain korkealla tasolla.
Asepalvelus 2020 -kampanja ei ole asettunut tukemaan mitään tiettyä mallia nykyisen asevelvollisuuden tilalle, vaan pyrkii herättämään keskustelua muutoksen tarpeesta. Samoilla linjoilla on myös Miehet ry, joka ulottaisi tasa-arvoisen asepalveluksen noudattamaan lisäksi laajempia syrjimättömyyden periaatteita.
”Pitäisi tarkastella, miten järjestelmä kohtelee vähemmistöjä ja millaista mieskuvaa se ylläpitää. Armeijan ei tule vahvistaa ajatusta siitä, että on olemassa vain yksi oikeanlainen tapa olla mies”, Salakka sanoo.