Moni luulee, että joulun juhliminen on kielletty muslimeilta. Tämä pitää paikkansa pienen, uskonnollisesti tiukkaoppisen joukon kohdalla, mutta me maltilliset muslimit vietämme kyllä joulua. Pystytämme ja koristelemme joulukuusen rakkaudella ja innolla. Odotamme myös joulupukin saapumista lahjoineen.
Joka vuosi aloitamme juhlavalmistelut valitsemalla paikan koristeelliselle joulukuuselle, josta voi ottaa valokuvia. Yksi joulumme tärkeimmistä rituaaleista on kuunnella laulaja Fairuzin Juhlan aatto -kappaletta. Hän luo juhlatunnelman äänellään ja laulullaan.
Usein vietämme joulua yhdessä naapureiden kanssa.
Äitini aloittaa ruuan ja leivonnaisten valmistamisen hyvissä ajoin ja isäni ja veljeni käyvät ostamassa kakun. Sen pitää olla suklaalla kuorrutettu, sillä äiti ja me lapset emme pidä kermavaahdosta.
Joulun alla kakut loppuvat nopeasti kaupoista, ja siksi jokainen kiirehtii hankkimaan kakkua uuden vuoden juhlaa varten. Muistan, kun isä lähti kerran ostamaan kakkua, muttei löytänyt yhtään suklaakuorrutteista. Niinpä hän toi kotiin kermavaahdolla kuorrutetun kakun, sillä ilman kakkua juhla ei ole juhla. Tämä suututti äitiä ja pilasi tunnelman niin, ettei äiti tuona iltana syönyt palaakaan kakusta.
Usein vietämme joulua yhdessä naapureiden kanssa. Ilta alkaa olohuoneessa, joko meidän tai naapurimme talossa.
Ryhmitymme spontaanisti: Miehet istuvat huoneen vasemmalla puolella ja puhuvat keskenään tylsiä asioita, useimmiten politiikasta ja maan tapahtumista. Naiset istuvat huoneen oikealla puolella, kuiskuttelevat ja nauravat kovaan ääneen. Me tytöt ja pojat ryhmitymme huoneen keskelle ja alamme pelata erilaisia kortti- ja lautapelejä.
Katselemme valtiolliselta televisiokanavalta Bagdadin juhlallisuudet, juomme irakilaista teetä, virvokkeita ja mehuja sekä syömme erilaisia perunalastuja ja pähkinöitä, joiden pitää riittää illan loppuun asti.
Olen pikkutytöstä saakka unelmoinut saavani lahjan joulupukilta – olen nähnyt hänet silloin tällöin piirretyissä elokuvissa. Olen kyllä toisinaan saanut pieniä joululahjoja, kuten makeisia tai rahaa, mutta joinain vuosina en mitään. Näyttää siltä, että Irakin talous- ja turvallisuustilanne vaikuttaa joulupukin taloudelliseen tilanteeseen, sillä Irakin joulupukilla ei ole aina ollut varaa ostaa lahjoja viidelle lapselle sodan aikana.
”Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta”, toistamme toivotusta tietämättä, mihin juhlaan sanat liittyvät.
Lapsena tämä suretti minua paljon, erityisesti kun menin kouluun ja kuulin, että joulupukki olikin käynyt ystäväni luona, muttei meillä. Iän myötä se ei kuitenkaan ollut enää niin tärkeää. Aloin ymmärtää, että oikeasti joulupukki onkin isäni ja äitini.
Ainoa asia, jota me muslimit emme joulunvietossa hallitse on se, ettemme erota joulun ja uuden vuoden juhlia. Juhlimme vain uutta vuotta ja onnittelemme silloin toisiamme, kuten olemme lapsena oppineet.
”Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta”, toistamme toivotusta tietämättä, mihin juhlaan sanat liittyvät. Eivät edes ravintolat, jotka järjestävät uudenvuodenjuhlia, tiedä miten juhlat eroavat toisistaan. Kun kello lyö 24, joulupukki tulee paikalle ja antaa pikkulapsille lahjat.
Vasta vanhempana minulle selvisi, että täällä Suomessa joulu ja uusi vuosi ovat eri juhlat. Tämä tapahtui, kun asuin turvapaikkapäätöstä odottaessani kymmenen kuukautta suomalaisperheessä ja näin molempien juhlien rituaalit.
Sain myös lahjoja suomalaiselta joulupukilta. En kiistä, ettenkö olisi ollut tuona iltana hyvin onnellinen. Pikkulapsi sisimmässäni hyppäsi ilosta, sillä unelmani oli toteutunut.
Toiveeni uudelle vuodelle on, että kaikkialla maailmassa vallitsisi rauha, että sodat loppuisivat, että hyvä voittaisi pahan. Toivon, että saan vielä juhlia uudelleen perheeni kanssa, sillä kotimaan ja perheen lämpöä ei korvaa mikään.
Juhlikaa perheidenne kanssa, älkääkä hukatko niitä hetkiä. Halatkaa toisianne ja ilmaiskaa rakkautenne niin kauan kuin olette saman katon alla.