Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportin tultua julki media ja kansalaiset havahtuivat jälleen tosiasiaan: ilmastonmuutos uhkaa kaikkea, mikä on meille rakasta. Kepan ilmasto-oikeudenmukaisuuden asiantuntijan Hanna Ahon mukaan nyt ei kuitenkaan ole aikaa vaipua toivottomuuteen, sillä ilmastomuutoksen hidastaminen vaatii tekoja.

Toimintaan ovat ryhtyneet useat järjestöt ja kansalaiset. Kahdenkymmenen eri järjestön koollekutsuma, lauantaina 20. lokakuuta järjestettävä Ilmastomarssi on saanut sosiaalisessa mediassa runsaasti huomiota. Tapahtuman Facebook-sivuilla yli 4 000 ihmistä kertoo osallistuvansa ja 19 000 on ilmaissut kiinnostuksensa.

”Ilmastomarssilla voimme luoda poliittista painetta päättäjille”, Aho sanoo.

Poliittisen paineen lisäksi kollektiivinen tapahtuma voi auttaa ilmastoahdistuksen käsittelyssä ja antaa toivoa. Ilmastonmuutos uhkaa hyvinvointia myös mielenterveyden näkökulmasta. Aho muistuttaa, että tutkimusten mukaan suomalaiset ja erityisesti suomalaisnuoret ovat todella huolestuneita asiasta. Monen voi olla vaikea käsitellä muutoksen synnyttämää epävarmuutta.

Jos ilmastonmuutos ahdistaa, on tärkeää huolehtia, ettei ahdistuksen kanssa jää yksin. Kepan kampanjasuunnittelijan Jonas Biströmin mukaan ilmastoasioista vallitsee yleinen hiljaisuus, joka on rikottava.

”Suomessa kansalaisilla on mahdollisuus ja sitä kautta myös vastuu vaikuttaa.”

”Mitä enemmän ihmiset puhuvat toistensa kanssa ilmastonmuutoksesta, sitä enemmän he huomaavat, että muutkin ovat huolissaan ja että voimme yhdessä tehdä asialle jotain. Suomessa kansalaisilla on mahdollisuus ja sitä kautta myös vastuu vaikuttaa”, Biström sanoo.

Mielenosoitusten lisäksi vaikuttaa voi myös mielipidekirjoituksilla, erilaisilla tempauksilla tai vaikkapa haastamalla oman harrastuspiirinsä mukaan ilmastotoimintaan. Ilmastonmuutoksen kohtaamisen pitäisi Biströmin mukaan olla kollektiivista ja yhteiskunnallista.

Mutta miksi nyt on pakko toimia?

IPCC:n raportin mukaan maapallon lämpeneminen täytyy pysäyttää 1,5 asteeseen. Tavoitteeseen pääseminen vaatii valtavia poliittisia ponnistuksia. Maailman päästöt on saatava laskuun vuoteen 2020 mennessä ja puolitettava globaalisti vuoteen 2030 mennessä.

”Meillä on enää hyvin vähän aikaa estää ilmastokatastrofi. Suomen ilmastopolitiikka on ollut täysin riittämätöntä. Päättäjät ovat joskus paksukalloisia, joten tarvitsemme joukkovoimaa, jotta pystymme parempaan”, Hanna Aho sanoo.

Vaikka ilmastonmuutoksen vaikutuksia on koettu Suomessakin, eniten siitä kärsivät matalan tulotason maat. Ilmaston lämpeneminen näkyy jo nyt köyhemmissä maissa muun muassa äärimmäisinä lämpöaaltoina ja muina äärimmäisinä sääilmiöinä. Pääsyyllisiä ilmastonmuutokseen ovat kuitenkin vanhat teollisuusmaat, joihin Suomikin kuuluu. Meillä päästöt henkeä kohti ovat yhä Euroopan korkeimpien joukossa.

Aho muistuttaa, ettei kaksi astetta ole enää mikään turvaraja. Jo 1,5 astetta lämmenneessä maailmassa tapahtuu todella vakavia asioita. Satoja miljoonia ihmisiä altistuu sellaisille kuumuusaalloille, joihin voi kuolla, sillä köyhemmissä maissa ihmiset eivät välttämättä pääse suojaan kuumuudelta. Siksi Ilmastomarssi vaatii ilmasto-oikeudenmukaisuutta ja tukea köyhimpien maiden ilmastotoimiin.

Erityisesti ilmastonmuutos uhkaa ruokaturvaa, ja vaikuttaa siihen jo nyt. Tulee kuivuuskausia, jolloin sadot eivät onnistu köyhemmissä maissa, mutta eivät toisaalta Suomessakaan. Kun väestömäärä kasvaa, ruoan tuottaminen kaikille vaikeutuu entisestään.

”Suomessa ja muaalla pohjolassa maatalous on yhtä lailla altis kuivuuskausille ja sään ääri-ilmiöille. Viime kesä oli hyvä esimerkki siitä”, Aho sanoo.

Myös merenpinnan nousu uhkaa sekä köyhiä saarivaltioita että Eurooppaa. Esimerkiksi Italiassa ja Iso-Britanniassa on paljon ihmisiä, jotka tulevat menettämään kotinsa, ellei ilmaston lämpenemistä saada kuriin.

Suomen hallituksen viimeisimpien toimien seuraukset ovat sellaiset, että ennusteiden mukaan kokonaispäästöt Suomessa eivät tule pienentymään lainkaan reilun kymmenen vuoden aikana. Tämä johtuu Ahon mukaan siitä, että hillintätoimissa on korostunut biotalous eli käytännössä metsien lisähakkuut.

Hiilinielujen kasvattaminen yhdistettynä päästövähennyksiin on yksi tehokkaimmista keinoista hillitä ilmastonmuutosta nopeasti.

Ahon mukaan lisääntyvä metsien käyttö lyhytikäisiksi tuotteiksi ja energiaksi nollaa muiden tulevalle vuosikymmenelle suunniteltujen ilmastotoimien vaikutukset.

”Metsien hakkuita ei saa kasvattaa, vaan päinvastoin hiilinieluja on ylläpidettävä ja vahvistettava”, Aho sanoo.

Siksi Ilmastomarssi vaatii, että tuleva eduskunta sitoutuu siihen, ettei Suomessa kasvateta metsien hakkuita eikä avata yhtäkään uutta turvekenttää. Hiilinielujen kasvattaminen yhdistettynä päästövähennyksiin on yksi tehokkaimmista keinoista hillitä ilmastonmuutosta nopeasti.

Mielenilmauksessa vaaditaan tulevaa eduskuntaa myös sitoutumaan siihen, että Suomi on irti fossiilista vuonna 2035, Suomen nettopäästöt ovat alle nollan vuoteen 2030 mennessä ja fossiilituet on lopetettu 2020 mennessä.

Ahon mukaan vielä on mahdollisuus rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen. Sitä varten meidän kaikkien on herättävä toimimaan turvallisemman tulevaisuuden puolesta. Siten saamme päättäjät toimimaan asian eteen.

Mielenosoituksen ovat kutsuneet kokoon Greenpeace, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Ilmastovanhemmat, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Kansalaisareena, Kepa, Luonto-Liitto, Maan Ystävät, Partiolaiset, Plan Suomi, Protect Our Winters Finland, Save Pond Hockey, Suoma Sámi Nuorat, SPR nuoret, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi, Suomen ylioppilaskuntien liitto, Taideyliopiston ylioppilaskunta, Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ja WWF Suomi.