”Africa rising”, luki Turun kauppakorkeakoulun ruokalan pöydällä lojuneen talouslehden kannessa. Parikymppinen Juulia Laakso kiinnostui.

”Hemmetti sentään, täällähän tapahtuu!”, hän ajatteli, kun pääsi lukemisessa vauhtiin.

Palaset alkoivat loksahdella kohdilleen. Laakso oli pohtinut erikoistumisaluetta, josta voisi luoda ihan oman juttunsa. Afrikkaan keskittyneitä nuoria, länsimaalaisia naisia on edelleen suhteellisen vähän. Laakso päätti, että hänestä tulee sellainen.

Ensin Laakso lähti opiskelijavaihtoon Etelä-Afrikkaan, heti perään harjoitteluun Finprolle Nairobiin. Kaupungissa luodut suhteet avasivat ovet kenialaispankkiin, jossa vasta 23-vuotiaasta kauppatieteiden ylioppilaasta tuli pankin länsimaalaisista yksityisasiakkaista vastaava asiakaspäällikkö.

”Älä ihmettele, jos puhelu katkeaa. Se on vain Nigerian netti”, Laakso vastaa kotoaan Lagosista.

Sinne hän muutti vuonna 2017. Pari vuotta aiemmin suomalaistaustainen Ferratum oli headhuntannut Laakson, ja nyt hän työskentelee Ferratumin Afrikan strategisista kumppanuuksista vastaavana liiketoimintajohtajana. Yritys tarjoaa Nigeriassa noin 2–24 euron suuruisia pikalainoja mobiiliteknologiaa hyödyntäen.

”Suomessa opin etsimään ongelmia, Afrikassa mahdollisuuksia.”

Pikalainoilla on kiistanalainen maine niin Suomessa kuin kehitysmaissakin, mutta toisaalta ne tarjoavat monille maailman köyhimmistä ainoan mahdollisuuden saada tarvittavaa pääomaa esimerkiksi yritystoimintaan.

Mahdollisuudet on sana, johon myös Laakso kiteyttää Afrikan viehätyksen. Ongelmia on loputtomasti, mutta toisaalta jokaisen niistä takaa löytyy tuhansia tilaisuuksia tehdä bisnestä.

”Suomessa opin etsimään ongelmia, Afrikassa mahdollisuuksia”, hän sanoo.

Talouslehden otsikossa mainostettua Afrikan nousua hän katselee nyt aitiopaikalta.

”On siisti fiilis seurata, kun muutamassa vuodessa kaupunki muuttuu ihan eri näköiseksi ja ystävien elintaso paranee.”

Juulia Laakso on yksi 15 suomalaisesta, jonka urapolku Afrikassa esitellään Pasi Nokelaisen ja Esa Salmisen tuoreessa Afrikan valloittajat – yrittäjiä mahdollisuuksien mantereella (Avain 2018) teoksessa. Päätyökseen kehitysyhteistyöasioihin syventyneet miehet halusivat kirjan kautta näyttää suomalaisille, että Afrikka on paljon muutakin kuin kurjuutta ja epätoivoa.

”Afrikka on tulotasolla mitattuna maanosista köyhin. Mutta jos siellä onnistuu hoitamaan liikeasiansa hyvin, voi tehdä paljon suurempaa voittoa kuin Suomessa”, Nokelainen sanoo.

Kilpailu on monella alalla vielä vähäistä, mutta Salminen muistuttaa, että tie menestykseen vaatii usein paljon: yleensä tarvitaan vähintään luotettava paikallinen kumppani, hyvät hermot ja rohkeus muuttaa suunnitelmia.

”Eräskin kirjan yrittäjistä lähti tekemään mobiilisovelluksia jalkapallon MM-kisoihin Etelä-Afrikkaan, mutta suunnittelee niitä nyt tansanialaisille maanviljelijöille”, Nokelainen lisää.

Muihin Pohjoismaihin verrattuna suomalaisfirmoja on Afrikassa vähän. Nokelaisen ja Salmisen mukaan muun muassa uusiutuvan energian ja muiden cleantech-yhtiöiden kannattaisi kiinnostua maanosasta.

”Lähivuosina puoli miljardia afrikkalaista on tulossa nettiin. Ja edelleen yli 600 miljoonaa ihmistä on siellä ilman sähköjä.”

”Keski-ikäiset suomalaisfirmojen miesedustajat tulevat Nigeriaan henkivartijoidensa kanssa ja kyselevät, miten Lagosissa pärjää.”

Nousevilla markkinoilla työskennellessään Laakso on kasvanut myös itse, sillä uran luominen on vaatinut määrätietoisuutta, kylmäpäisyyttä ja itsetuntemusta. Lisäksi olennaista on ymmärtää syvällisesti konteksti ja sopeutua siihen.

”Keski-ikäiset suomalaisfirmojen miesedustajat tulevat Nigeriaan henkivartijoidensa kanssa ja kyselevät, miten Lagosissa pärjää, kun sähköt katkeilevat, netti pätkii ja liikenne takkuaa. Takaraivossa heillä on vaimon viimeiset sanat ´ole sitten varovainen siellä Afrikassa, taas oli kymppiuutisissa kauheaa katseltavaa Boko Haramista´. Vaaroja toki on, mutta Boko Haramin joukko pitää leiriä ihan toisella puolella maata”, Laakso sanoo nauraen.

Kyllä häntäkin on vuosien varrella jännittänyt ja ihmetyttänyt, mutta eri maiden historiaan, kulttuuriin ja ihmisiin tutustuminen auttaa uudessa ympäristössä luoviessa.

Afrikka on Juulia Laakson mukaan miehinen manner ja finanssisektori miehinen ala. Siksi Laaksoa pelotti, mitä tapahtuu, kun hän viime vuonna sai lapsen. Suomessa käytävän yhteiskunnallisen keskustelun perusteella hän pelkäsi uran kääntyvän laskuun, mutta nigerialaisten reaktio yllätti.

”Koen, että minua arvostetaan täällä vielä enemmän nyt, kun olen äiti.”

Laakson alkuperäinen suunnitelma oli pysyä Afrikassa kymmenen vuotta. Viime aikoina hän on alkanut epäillä, ettei se millään riitä.

”Haluaisin koluta koko Saharan eteläpuoleisen Afrikan ja perustaa jossain vaiheessa oman yrityksen. Tahdon olla osa sitä liikettä, joka luo koko Afrikkaan parempaa huomista.”

Liikekumppanitkin ovat huomanneet, että Laakso ottaa Afrikan tosissaan.

”Sä et ole täällä vain lomalla”, joku totesi ihailevasti.

Miksi Afrikkaan?

1. Talouskasvu tapahtuu nyt perinteisten markkinoiden ulkopuolella. Afrikan maissa BKT nousee aivan eri lukemissa kuin länsimaissa.

2. Nopean väestönkasvun vuoksi Afrikassa on kasvava kysyntä perustarpeille, kuten sähköntuotannolle, maataloustuotteille ja jätehuollolle.

3. Jos köyhyys halutaan kitkeä, tarvitaan myös liiketoimintaa. Afrikka ei vaurastu ilman yrityksiä ja työpaikkoja.

Pasi Nokelainen ja Esa Salminen: Afrikan valloittajat – yrittäjiä mahdollisuuksien mantereella. Avain 2018.