Tiedätkö missä tänään päälle pukemasi paita on valmistettu? Miten edes voisit selvittää sen?

Tieto tuotteiden alkuperästä kiinnostaa yhä useampaa suomalaista. Tavallisilla kuluttajilla ei kuitenkaan ole realistisia keinoja valvoa yritysten vastuullisuutta, ja suurin ongelma on se, ettei asia edes ole heidän vastuullaan. Kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja yritysvastuusta sovittuihin standardeihin on kirjattu, että vastuu on valtioilla, päättäjillä ja yrityksillä.

”On ongelmallista, että taakkaa yritysten vastuullisuudesta on yritetty sysätä kuluttajille”, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.

Nyt tähän halutaan muutos. Vaikka Suomi on sitoutunut YK:n ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin ja niin kutsuttuun huolellisuusvelvoitteeseen, puuttuu Suomesta yhä lainsäädäntö, joka velvoittaisi yritykset huolehtimaan ihmisoikeuksien toteutumisesta myös Suomen ulkopuolella.

Yritysvastuukysymykset eivät ole olleet Sipilän hallituksen prioriteetti.

Siksi yli seitsemänkymmenen kansalaisjärjestön, yrityksen ja ammattiyhdistysliikkeen tänään alkanut Ykkösketjuun-kampanja vaatii Suomeen yritysvastuulakia.

Kampanjassa mukana olevan Finnwatchin Vartialan mukaan yritysvastuukysymykset eivät ole olleet Sipilän hallituksen prioriteetti. Ykkösketjuun-kampanjan tarkoituksena on saada yritysvastuulaki kirjattua Suomen seuraavaan hallitusohjelmaan.

Laki velvoittaisi kaikkia yrityksiä selvittämään tuotantonsa ihmisoikeusvaikutukset sekä välttämään ja vähentämään kielteisiä vaikutuksia. Lakkia rikkova yritys kohtaisi kansainvälisten käytäntöjen mukaiset sanktiot.

Useissa Euroopan maissa kuten Ranskassa, Sveitsissä ja Alankomaissa on alettu säätää sitovia huolellisuusvelvoitteeseen perustuvia lakeja.

Finnwatch tutkii vuosittain kymmeniä erilaisia Suomessa toimivia yrityksiä ja niiden alihankintaketjuja. Niistä löytyy säännöllisesti huomautettavaa, ja Finnwatch on vuosien varrella raportoinut ongelmia muun muassa elintarviketeollisuuden sekä kosmetiikka-, polttoaine- ja teknologia-alan yrityksissä.

Osa yrityksistä on haluttomia sitoutumaan vastuullisuustyöhön, koska se maksaa.

”On arkipäivää, että ihmisoikeusloukkauksia tapahtuu, kun toimitaan korkean riskin maissa, joissa kansallinen lainsäädäntö ei velvoita ihmisoikeuksien kunnioittamiseen”, Vartiala sanoo.

Vartialan mukaan osa yrityksistä on haluttomia sitoutumaan vastuullisuustyöhön, koska se maksaa. Tällä hetkellä yritysten yleisin tapa toimia on olla piittaamatta tuotteiden alkuperästä.

Yritysvastuulaki-kampanja vaatii, että ihmisoikeuksia koskevat vaatimukset ulotetaan kaikkiin yrityksiin – myös sellaisiin, joiden sijoittajia ja asiakkaita asia ei kiinnosta.

Lainsäädännöllä vahvistettu sääntelykehikko varmistaisi, että yksittäisen yrityksen ei tarvitse nähdä niin paljon vaivaa, koska kaikki muutkin yritykset on velvoitettu kantamaan vastuuta tuotannon eettisyydestä.

”Joillekin pienillekin yrityksille vastuullisuus on jo arkipäivää. Kampanjassa mukana olevat pk-yritykset näkevät, että heille olisi kilpailuetu, kun kaikki muutkin joutuisivat kantamaan vastuunsa”, Vartiala sanoo.

Yksi kampanjassa mukana olevista yrityksistä on tekstiiliyritys Finlayson. Finlaysonin luovan johtajan Jukka Kurttilan mielestä on tärkeää saada Suomeen laki, joka asettaisi kaikki yritykset samalle viivalle vastuullisuuden suhteen.

”Osa yrityksistä käyttää totaalista piittaamattomuutta kilpailukeinona. Jos ei piittaa, saa asioita tehtyä halvalla”, Kurttila sanoo.

Kurttilan mukaan on vaikeaa varmistaa, ettei ihmisoikeusloukkauksia tapahdu tuotantoketjun missään vaiheessa. Yritys on itse vastuussa tuotantoketjustaan myös alihankkijoidensa osalta. Vastuullisuutta varmistaakseen Finlayson esimerkiksi valitsee kumppaneikseen yrityksiä, joiden omistajat se tuntee.

”Jos alihankkijan toiminnassa tapahtuu rikkomus, käymme vakavan keskustelun heidän kanssaan. Jos alihankkija ei korjaa toimintaansa, lopetamme yhteistyön”, Kurttila sanoo.

”Haluaisin, että Pohjoismaat olisi sellainen paikka, missä yksikään yritys ei myy kuuden euron pussilakanaa, vaan täällä suhtauduttaisiin ihmisarvoon vakavasti.”

Finlaysonille vastuullisuudessa haastavinta oli liikkeelle lähtö. Kurttilan mukaan yrityselämässä ajatellaan usein, että vastuullisuus on yritystoiminnan ulkopuolinen asia. Vastuullisuuteen lähtemistä pelätään, koska uskotaan, että pitäisi luoda hienot vastuullisuusstrategiat ja palkata lisää työntekijöitä.

”Itse koin alussa, että vastuullisuusihmiset ovat joskus aika tuimia. Heidän mukaansa maailman pitäisi olla heti täydellinen. Vastuullisuus on kuitenkin jatkuva prosessi”, Kurttila sanoo.

Yritysvastuulaki myös varmistaisi, ettei tuotannon vastuullisuuden valvominen kaadu kuluttajille.

”Haluaisin, että Pohjoismaat olisi sellainen paikka, missä yksikään yritys ei myy kuuden euron pussilakanaa, vaan täällä suhtauduttaisiin ihmisarvoon vakavasti ja pidettäisiin huoli siitä, että yritysten toiminta kestää päivänvaloa”, Jukka Kurttila sanoo

Finnwatchin toteuttamassa Ykkösketjuun-kampanjassa on mukana muun muassa Fazer, Coca-Cola Suomi, Kotipizza, Finlayson, S-ryhmä, K-ryhmä, viestintätoimisto Ellun Kanat sekä Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ja Kirkon Ulkomaanapu.