”Enemmän stipendejä, vähemmän palkkamurhaajia”, kuuluu yksi vasemmistolaisen Andrés Manuel López Obradorin vaalilupauksista.

Paremmin kirjainlyhenteellä Amlo tunnettu López Obrador johtaa maan vaaligallupeja. Hän tähyää Meksikon presidentiksi jo kolmatta kertaa. Konkaripoliitikko on hävinnyt aiemmin niukasti sekä istuvalle presidentille Enrique Peña Nietolle että tämän edeltäjälle Felipe Calderonille.

Molemmilla kerroilla Amlo on syyttänyt häviöstään vaalivilppiä. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että kolmas kerta toden sanoo. Mikäli vilppiä ei tällä kertaa tapahdu, Amlolla on hyvät mahdollisuudet nousta Meksikon seuraavaksi presidentiksi.

Espanjalainen El País -lehti arvioi Amlon kannatukseksi kesäkuun alussa 48,2 prosenttia ja seuraavana tulevan, konservatiivisen Ricardo Anayan 27,5 prosenttia.

Amlo julistaa olevansa ”hyvän kansan puolella” ja taistelevansa pahaa valtaeliittiä vastaan.

Amlon johtoasema on kiistaton, vaikka hän ei ole erityisemmin loistanut vaalitenteissä. Erityisesti Amlon talousosaamista on arvosteltu. Lisäksi häntä on haukuttu kommunistiksi ja syytetty populismista.

Vasemmistoehdokkaan retoriikassa on havaittavissa yhtäläisyyksiä esimerkiksi Venezuelan entiseen vasemmistojohtajaan Hugo Chavéziin. Myös Amlo julistaa olevansa ”hyvän kansan puolella” ja taistelevansa pahaa valtaeliittiä vastaan.

Amlon kriitikot varoittavat Meksikon muuttuvan seuraavaksi Venezuelaksi, mikäli vasemmistoehdokas nousee valtaan. Sotajalalla on erityisesti bisneseliitti.

Moni on myös huolissaan suhteista Yhdysvaltoihin, sillä Amlo on kritisoinut Trumpin politiikkaa kovin sanankääntein.

Rauhanomaisesti väkivaltaa vastaan

Morena-puolueen poliitikko edustaa vaaleissa Juntos Haremos Historia -nimistä kolmen vasemmistopuolueen koalitiota. Nimi tarkoittaa ”yhdessä teemme historiaa”. Jo siis koalition nimeen sisältyy selvä lupaus.

López Obrador on puhunut väkivallan kitkemisestä koulutuksen avulla rauhanomaisin keinoin. Hän haluaa maahan ilmaiset koulut. Sen lisäksi mies tahtoo panostaa tuomionsa kärsineiden rikollisten yhteiskuntaan uudelleensopeuttamisohjelmiin.

Ehdotukset kuulostavat raikkaalta Meksikossa, jossa väkivaltaa vastaan on perinteisesti taisteltu voimakeinoin.

Koalition nimi kuvastaa hyvin myös sitä, että Amlon takana on poikkeuksellisen kirjava joukko. Häntä kannattavat ihmiset kaikista yhteiskuntaluokista maanviljelijöistä korkeakoulutettuihin, mikä on Meksikon kaltaisessa luokkayhteiskunnassa historiallista.

Meksikossa eletään verisintä aikakautta yli kahteen vuosikymmeneen.

Amlon kannatus on suurta etenkin normaalisti laiskasti äänestävien alle 21-vuotiaiden nuorten keskuudessa. Heitä on Meksikon 89 miljoonasta äänioikeutetusta 11 miljoonaa.

Mikäli nuoret lähtevät uurnille, he voivat ratkaista vaalit. Lähes viisi miljoonaa nuorta saa äänestää näissä vaaleissa ensimmäistä kertaa.

Täyskäännös viime vuosien politiikkaan

Amlon vaalilupauksiin kuuluu myös korruption kitkeminen, ylempien virkamiesten palkkojen leikkaaminen, ilmainen koulutus kaikille ja eläkkeiden nostaminen.

Vaalilupaukset ovat herättäneen meksikolaisten toivon, sillä Meksikossa eletään verisintä aikakautta yli kahteen vuosikymmeneen. Viranomaisten julkistamien tilastojen mukaan maassa on tapettu tänä vuonna jo noin 8000 ihmistä. Moniin väkivallantekoihin, kuten toimittajien surmiin, epäillään sotkeutuneen myös hallinnon jäseniä.

Viime vuosi oli Meksikossa historiallisen verinen. Surmansa sai ainakin 23 000 ihmistä.

Lisäksi taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n tilastojen mukaan 70 prosenttia meksikolaisista on haavoittuvassa asemassa köyhyyden vuoksi, ja eriarvoisuus kasvaa edelleen.

Moni haluaa suunnanmuutoksen viime vuosina harjoitettuun politiikkaan. Meksikossa ajatellaan yleisesti, että valtaapitävä presidentti Enrique Peña Nieto on epäonnistunut surkeasti tehtävässään. Peña Nieton kautta ovat värittäneet kurjistuneiden väkivaltatilastojen lisäksi lukuisat korruptioskandaalit ja laajaa vastarintaa herättäneet uudistukset. Talouskaan ei ole kehittynyt odotetulla tavalla.

Tyytymättömyys Peña Nietoon on satanut Amlon laariin: asiantuntijoiden mukaan vasemmistoehdokas saa myös niin sanottuja protestiääniä niiltä, jotka haluavat täydellistä muutosta. Mielipidemittausten mukaan ainoastaan noin 20 prosenttia meksikolaisista on tyytyväisiä istuvan presidentin toimintaan.

Vaalikampanjoita on värittänyt väkivalta: kesäkuun alkuun mennessä jo 40 ehdolla olevaa poliitikkoa oli surmattu.

Peña Nieto on jatkanut samalla linjalla edeltäjänsä, surullisen kuuluisan huumesodan aloittaneen Felipe Calderonin kanssa. Kumpikaan ei onnistunut kitkemään väkivaltaa eikä korruptiota.

Likainen kampanja

Amlon kanssa heinäkuisissa vaaleissa taistelevat pääoppositioliittouman Ricardo Anaya ja hallituspuolue PRI:n José Meade.

Meade on jäämässä nykyisten ennusteiden mukaan kolmossijalle vaalikamppailussa. Hänet nähdään Peña Nieton linjan jatkajana, jolla ei ole mitään uutta – tai hyvää – tarjottavana meksikolaisille.

Hallituspuolue PRI:n perinteisen kilpakumppanin PAN-puolueen Ricardo Anayaa kannattaa tällä hetkellä gallupien mukaan hieman alle 30 prosenttia äänestäjistä. Anayan suosiota on kampanjan viime metreillä jarruttanut syytös, jonka mukaan ehdokkaan kampanja on rahoitettu epärehellisin keinoin hankituilla varoilla. Anayaa on syytetty myös korruptiosta ja rahanpesusta. Hän itse taas on syyttänyt nykyhallitusta vakoilusta ja salakuuntelusta.

Lokakampanjan uhriksi on joutunut myös ennakkosuosikki Amlo. Miljoonat meksikolaiset ovat saaneet esimerkiksi nimettömiä puheluita, joissa käsketään olemaan äänestämättä López Obradoria, koska hän ”aikoo armahtaa Meksikon huumerikolliset”.

López Obrador on pyytänyt Meksikon vaalilautakuntaa selvittämään puheluiden alkuperän. Lokakampanjoista huolimatta López Obradorin suosio on pysynyt tasaisena. Hän tarjoaa muutosta ja vaihtoehdon väkivallan kurittamassa maassa.

Samaan aikaan presidentinvaalien kanssa Meksikossa järjestetään myös parlamentti- ja paikallisvaalit. Vaalikampanjoita on värittänyt väkivalta: kesäkuun alkuun mennessä jo 40 ehdolla olevaa poliitikkoa oli surmattu.

Meksikon supervaalit

Heinäkuun ensimmäisenä päivänä järjestettäviä vaaleja kutsutaan ”Meksikon suurimmiksi ja tärkeimmiksi”, sillä vaaliteemoja on enemmän kuin koskaan aiemmin. Lisäksi äänestäjiä on ennätysmäärä: Meksikon tilastokeskuksen mukaan 89 miljoonaa meksikolaista on rekisteröitynyt äänestäjäksi.

Tärkeimmiksi vaaliteemoiksi ovat nousemassa väkivallan ja korruption kitkeminen. Myös suhteet Yhdysvaltoihin ovat suurennuslasin alla.

Meksikossa ei järjestetä toista kierrosta, vaan presidentti valitaan ensimmäisen kierroksen perusteella.

Presidentinvaalien kanssa samaan aikaan 30 osavaltiossa järjestetään paikallisvaalit.