”Terve talous kukoistaa, ei kasva”, sanoo brittiläinen Kate Raworth, ja yleisö pidättelee hengitystään. Oxfordin yliopiston taloustieteilijä, Oxfamissa ja UNDP:ssa työskennellyt Raworth on tullut Helsinkiin puhumaan vasta suomennetusta kirjastaan Donitsitaloustiede – Seitsemän tapaa ajatella kuin 2000-luvun taloustieteilijä.

Kun Raworth puhuu taloustieteilijöille, vastaanotto ei ole kiistatta ylistävä. Eikä ihme, sillä menossa on taloustieteen kopernikaalinen vallankumous. Taloustieteen maailmankuva sellaisena kuin olemme tottuneet sen tuntemaan, on murroksessa.

Taloustieteen maailmankuva on 1900-luvulta lähtien perustunut jatkuvan kasvun ideaaliin, mikä on ilmennyt kansantalouksien loputtomana bruttokansantuotteen kasvattamisena. Jatkuva kasvu ei ole rajoittunut pelkästään poliitikkojen ja ekonomistien puheisiin. Kasvu on määrittänyt myös kuluttajien toimintaa.

Homo economicus, rationaalinen mies, yksinäinen individualisti, pitää kädessään rahaa ja jalkojensa alla luontoa. Hän on laskelmallinen, vihaa työtä, mutta rakastaa luksusta.

Kate Raworth haluaa muuttaa tätä viime vuosisadan tarinaa taloudesta. Muutos alkaa taloustieteen opetuksesta, sillä useimmat yrityksissä ja toimituksissa työskentelevät ihmiset ovat käyneet jonkin taloustieteen peruskurssin. He vievät mukanaan taloustieteen perusteet, minne ikinä menevätkin.

Raworth kritisoi 1900-luvun taloustieteen kysynnän ja tarjonnan mekaanista tasapainoa.

Myös Suomessa korkeakouluopiskelijat tutustuvat homo economicukseen, jatkuvaan kasvuun ja bruttokansantuotteeseen kansantaloustieteen peruskursseilla.

Raworthin mukaan talouden muutos voi lähteä poliittisesta järjestelmästä, markkinoilta tai kansalaisjärjestöistä.

”Uskon, että muutos lähtee alhaalta ylös, ei ylhäältäpäin annettuna”, Raworth sanoo.

Talouden syöpä

”Olemme taloudellisesti, poliittisesti ja sosiaalisesti koukussa kasvuun”, Kate Raworth sanoo.

Talouden kasvu rasittaa planeettamme kantokyvyn rajoja. Samaan aikaan sillä on vaikutuksia sosiaaliseen perustaamme, veden ja ruoan saantiin, ilman laatuun, terveyteen ja koulutukseen.

Kate Raworthin ideat eivät ole sinänsä uusia. Hän näki jo nuorena yliopisto-opiskelijana Herman Dalyn kaavion, joka yhdisti talouden ja ympäristön. Myöhemmin 2010-luvun alussa Raworth kuitenkin keksi liittää planeettamme elämää tukevat rajat ihmiselämään.

Syntyi uusi kuva taloudesta: donitsi. Donitsi on kahden diagrammin yhdistelmä, missä talouteen liittyy ihmisten sosiaalinen perusta ja ekologinen katto. Sosiaalisen ja ekologisen kehän väliin jää ihmisille turvallinen ja oikeudenmukainen tila, donitsi, joka on ”ihmiskunnan makea piste”, kuten Raworth sanoo.

Raworth kritisoi 1900-luvun taloustieteen kysynnän ja tarjonnan mekaanista tasapainoa. Hän myös kyseenalaistaa väitteet kuten ”kasvu tasoittaa erot” ja ”kasvu ratkaisee ympäristöongelmat”. Jos näin olisi, tuloerot olisivat jo tasoittuneet ja ekologiset ongelmat ratkenneet, sillä kasvua on tapahtunut jo pitkään. Todellisuudessa kasvusta hyötyvät vain harvat, noin yksi prosentti koko maailman väestöstä.

”Olemme taloudellisesti riippuvaisia kasvusta, koska taloudellinen järjestelmämme on suunniteltu tuottamaan voittoa osakkeenomistajille.”

”Katsokaa luontoa. Luonto ei noudata jatkuvan kasvun käyrää, vaan se pyrkii kukoistamaan. Jos joku kasvaa jatkuvasti, kutsumme sitä syöväksi”, Raworth sanoo.

Jakava ja uudistuva talous

Kate Raworthin mukaan olemme taloudellisesti riippuvaisia kasvusta, koska taloudellinen järjestelmämme on suunniteltu tuottamaan voittoa osakkeenomistajille. Odotamme yhtiöiltä jatkuvaa myynnin, markkinaosuuden ja voiton kasvua.

Olemme kasvusta riippuvaisia myös poliittisesti, koska poliitikot haluavat kasvattaa verotuloja ja bruttokansantuotetta, jotta voivat osoittaa tehokkuutensa. Lisäksi olemme kasvusta riippuvaisia sosiaalisesti, koska kuluttajat kuvittelevat muuttuvansa sitä mukaa, kun he ostavat tuotteita.

Raworth ehdottaa ratkaisuksi distributiivisia ja regeneratiivisia rakenteita.

Distributiivinen eli jakava talousjärjestelmä muotoillaan hajautetuksi verkostoksi, ja sen synnyttämät tulot jaetaan tasaisesti. Tämän vuosisadan taloudessa yritysten distributiivinen muotoilu ilmenee esimerkiksi aiemmista poikkeavina omistussuhteina.

Regeneratiivisuus viittaa uudistuvuuteen. Sen sijaan, että odotettaisiin kasvun siivoavan sotkut, talouden rakenteet muotoillaan uudistuviksi. Reneratiivinen talous toimii aurinkoenergialla, ei tuota jätettä, ja rakentuu modulaarisesti.

Raworth antaa esimerkiksi Fairphone-puhelimen. Toisin kuin iPhone, Fairphone sanoo: “Yours to open, yours to keep”, sinun avattavaksi, sinun käytettäväksi. Kuka tahansa voi korjata puhelimen netistä löytyvien ohjeiden avulla.

Jakamiseen liittyy myös ideoiden liikkuvuus. Linus Torvalds kehitti Linuxin avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmäksi. Kuka tahansa voi käyttää, muokata ja levittää sitä vapaasti. Nykyään myös Microsoft hyödyntää Linuxia.

Tämän vuosisadan tarina

Tämän vuosisadan talous tehdään käytännössä. Kun 1900-luvulla talous näytti jatkuvasti kasvavalta bruttokansantuotteelta, 2000-luvun talouden tavoitteena on tasapaino.

Raworth näyttää kuvaa, jonka hänen entinen opiskelijansa on lähettänyt Kiinasta, konferenssista, jossa esiteltiin Kiinan uusiutuvan energian hanke. Kuvassa professori selittää Raworthin donitsidiagrammia, joka toimii hankkeen mallina.

Kiinasta puhuttaessa herää kysymys, onko kasvavilla talouksilla oikeus kasvaa. Raworth ei ole kasvua vastaan, vaan hän on kasvun suhteen agnostinen.

”En oleta, että kaikki maat lakkaisivat kasvattamasta bruttokansantuotetta. Eri maat ovat ei vaiheessa kasvukäyrällä. Esimerkiksi Kiinan BKT on kasvanut kymmenessä vuodessa, mutta nyt he ovat alentaneet kasvuodotuksiaan.”

Mikä tahansa talous voidaan jo nyt kuvata donitsilla. Leedsin yliopisto on tehnyt diagrammin, joka osoittaa Suomen hiilipäästöjen, ekologisen ja materiaalisen jalanjäljen, fosfori- ja typpikuormituksen sekä maankäytönmuutoksen reilusti ylittäneen planeetan biofysikaaliset rajat. Ihmisten tarpeet kuitenkin täyttyvät.

”Me todennäköisesti olemme ensimmäisiä ihmisiä, jotka näkevät ympäristökatastrofin merkit, ja viimeisiä, jotka voivat tehdä asialle mitään.”

Suomen donitsia voidaan verrata vaikkapa Sri Lankaan, jossa ihmisten tarpeet jokseenkin täyttyvät, mutta planeetan kuormitus on vähäistä.

Tällä hetkellä yksikään maa ei täytä kaikkia ihmisten tarpeita ja samaan aikaan pysy planeetan rajojen sisällä.

”Miksi näin olisikaan, sillä kaikki maat tähtäävät taloudelliseen kasvuun. Kukaan ei ole vielä omaksunut donitsitaloustiedettä toimintaperiaatteekseen”, Raworth sanoo.

Ole aktivisti

Yksilön rooli muutoksessa riippuu hänen asemastaan taloudessa ja yhteiskunnassa. Jokainen vaikuttaa omassa roolissaan työnantajana, äänestäjänä, vanhempana, protestoijana.

”Pelkästään kotitalouksilla on suuri vaikutus vaikkapa sähköntuottajan valinnassa, jätemateriaalien käsittelyssä tai tuotteiden ostamisessa. Myös se, kuka tekee kotityöt, on tärkeä tasa-arvokysymys.”

Raworth itse pohtii sellaisia kysymyksiä, kuten minne tallettaa rahat.

”Laitanko ne pankkiin, joka keskittyy vain tuottamaan taloudellista voittoa sijoittamalla rahani fossiilisia polttoaineita tuottaviin yhtiöihin? Vai pistänkö ne pankkiin, kuten Triodos Bank?”

Triodos Bank on hollantilainen arvoperusteinen pankki, joka pyrkii tuottamaan voittoa sosiaaliset arvot huomioiden, ympäristöystävällisesti.

Raworth ei kuitenkaan halua sälyttää vastuuta talouden uudistamisesta pienituloisille, sillä he ovat jo vaikeimmassa asemassa.

”Monet suurituloisetkin sanovat, että meillä ei ole varaa muutokseen. Hyvätuloiset puolestaan pohtivat kysymyksiä kuten pitäisikö minun lentää Thaimaahan lomalle tai pitäisikö minun syödä lihaa joka päivä.”

Olipa kuluttajan tulotaso mikä hyvänsä, jokainen voi kiinnittää huomiota kulutustottumuksiinsa.

Raworth näkee monia mahdollisia tulevaisuuden visioita, riippuen siitä muutammeko suuntaa vai emme. Olennaista on ymmärtää, että jos tuhoamme planeettamme, tuhoamme hyvinvointimme perustan.

”Me todennäköisesti olemme ensimmäisiä ihmisiä, jotka näkevät ympäristökatastrofin merkit, ja viimeisiä, jotka voivat tehdä asialle mitään.”

Raworth kertoo tavanneensa Suomessa monia ihmisiä, joiden kanssa hän on keskustellut erilaisista vaihtoehtoisista tulevaisuuksista.

”Älä ole optimisti, jos se saa sinut rentoutumaan. Älä ole pessimisti, jos se saa sinut luovuttamaan. Ole aktivisti”, Kate Raworth sanoo.