Samalla kun perinteisestä kehitysyhteistyöstä on leikattu, ulkoministeriö on pyrkinyt lisäämään yritysten roolia kehitysyhteistyössä kohdistamalla niille julkisia kehitysyhteistyövaroja. Ulkoministeriön mukaan tavoitteena on sekä edistää suomalaista vientiä että vähentää köyhyyttä kehitysmaissa luomalla uusia työpaikkoja.

Yksi kehitysyhteistyön periaattein toimivista suomalaisyrityksistä on Etiopiassa vammaisia ja pienviljelijänaisia työllistävä Sera Helsinki. Anna Suoheimon ja Hanna Puharisen perustama yritys kauppaa käsityönä tehtyjä villamattoja ja puuvillapyyhkeitä.

Idea yrityksestä syntyi, kun etiopialaisiin mattoihin ihastunut Suoheimo asui Addis Abebassa. Suoheimo ja Puharinen halusivat yhdistää mattoihin liittyvän liiketoiminnan niin, että se tukisi paikallisten työllistymistä ja vähentäisi siten köyhyyttä.

”Päämääränä oli löytää ryhmät, jotka tarvitsisivat apua kipeimmin. Erityisesti naisten ja vammaisten elämässä näkyvä kurjuus pysäytti”, Suoheimo sanoo.

Sera Helsinki työllistää tällä hetkellä 75 matonkutojaa, joista valtaosa on sokeita.

Matoissa käytettävä villalanka ostetaan pienviljelijöiltä. Sieltä lanka menee kutomoon, jossa palkatut matonkutojat valmistavat tuotteen käsityönä.

”Haaveena on, että saisimme tulevaisuudessa koko tuotantoketjun vammaisten tuottamaksi niin, että jo lampaan omistajat olisivat vammaisia”, Suoheimo sanoo.

Suoheimo ja Puharinen ovat saaneet toiminnalleen kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin hallinnoimaa Finnpartnershipin liikekumppanuustukea.  Tukea myönnetään taloudellisesti kannattavalle liiketoiminnalle, joka luo myönteisiä kehitysvaikutuksia kehitysmaissa.

Finnpartnership-liikekumppanusohjelmaa rahoitetaan ulkoministeriön kehitysyhteistyömäärärahoista noin 4 miljoonalla eurolla.

Suomalaisyritykselle on tärkeää, että työntekijät saavat työstään riittävän korvauksen. Siksi yritys maksaa työstä enemmän kuin matonkutojille ja langanvalmistajille on Etiopiassa perinteisesti maksettu.

”Se on arvovalinta, josta emme tingi. Yhteistyökumppaniemme on oltava samoilla linjoilla”, Suoheimo sanoo.

Sera Helsinki tekee yritysten lisäksi yhteistyötä vammaisjärjestöjen, kuten Abiliksen ja Kynnys ry:n kanssa.
Yritys tarjoaa itse työntekijöilleen matonkutojan ammattikoulutusta, mutta muu koulutus on järjestetty yhteistyössä järjestöjen kanssa. Sen tuloksena on syntynyt muun muassa langanvalmistajille suunnattu koulutushanke Pohjois-Etiopiassa.

”Suurin osa pienviljelijänaisista on luku- ja kirjoitustaidottomia, joten pelkkä ammattikoulutus ei riitä, vaan heille pitää opettaa erilaisia elämänhallintataitoja, kuten säästämistä ja ehkäisyn merkitystä. Haluamme tarjota heille mahdollisimman kattavan tukiverkoston. Ilman järjestöjä se ei onnistuisi.”

Suoheimon kannustaa järjestöjä rohkeampaan yritysyhteistyöhön ja toisenlaiseen tapaan tehdä kehitysyhteistyötä. Hänen mielestään kehitysmaihin tarvittaisiin lisää suomalaista ydinosaamista innovoinnista ja muotoilusta .

”Kun kehitysyhteistyön ja liiketoiminnan yhdistää, tilanne on hedelmällinen kaikille. Bisnes rullaa itsestään, eikä kyse ole vain hetkellisestä avusta, vaan laadukkaista design-tuotteista”, Suoheimo sanoo.