Ihminen louhii, raivaa ja kaataa luonnonvaroja, joista tehdään kulutustavaraa. Kun ne tulevat ikänsä päähän, ne heivataan roskiin ja tilalle ostetaan uusia. Ihmiskunta käyttää ympäristöjärjestö WWF:n arvion mukaan kulloisenakin vuonna uusiutuvat resurssit jo elokuuhun mennessä.

Luonto ei kiitä luomakunnan kruunua: väestö kasvaa, ilmasto lämpenee, jätevuoret kohoavat, meret täyttyvät muovista ja kulutuksen suu ahmii yhä vain enemmän luonnonvaroja.

Jo 1970-luvulla alettiin puhua kiertotalouden mahdollisuuksista. Keskustelut ovat voimistuneet teoiksi nyt kun maapallon kuvainnollinen tuuletin alkaa olla kurassa.

Kiertotalous on paljon muutakin kuin kierrätystä: se on resurssien niukkaa käyttöä, energiansäästöä, jakamista, uudelleenvalmistamista – ja toki myös kierrätystä.

Idea on, että luonnosta otettaisiin mahdollisimman vähän, ja että kaatopaikalle päätyisi mahdollisimman vähän.

Esimerkkejä kiertotaloudesta

Kattohuovat kaduille

Suomalaisyritys Tarpaper Recycling kerää eri puolilta Suomea taloista purettua kattohuopaa, josta valmistetaan asfalttipinnoitusta teille.

Sanomalehdistä kangasta

Aalto-yliopiston tutkijat tekivät loppuvuodesta 2017 kierrätetystä sanomalehdestä lankaa, josta kudottiin kangasta. Kokeilu oli osa hanketta, jossa selluloosaa käytetään yhä moninaisemmin. Näin vältetään puuvillan tuotantoa, joka on suuri resurssien syöppö. Hollantilaiset ovat kokeilleet jopa erottaa viemäreistä käytettyä wc-paperia, jota on käytetty asfaltin ja rakennusmateriaalien valmistukseen.

Avoin data

Jotta kiertotalous voi toimia suuressa mittakaavassa, pitää tuotantoketjujen olla nykyistä avoimempia. Yritysten täytyy tietää ja kertoa tuotannostaan avoimemmin, jotta yhden jäte voi olla toisen voimavara. Yhteistyöverkostoista tulee arvokasta pääomaa.

Maksa siitä mitä käytät

Laitteiden sijaan kiertotaloudessa maksetaan palvelusta. Electrolux on jo kokeillut Ruotsissa mallia, jossa leasing-pesukoneista maksetaan pesukertojen mukaan. Tällainen malli voisi toimia myös autoissa, puhelimissa ja melkein missä vain kulutuksessa. Kiertotaloudessa omistetaan vähemmän ja maksetaan vain kulutuksesta.

Maa seiniin, ei kaatikselle

Uusi merkitys savimajoille tulee Etelä-Afrikasta. Siellä Rambrick-niminen yritys käyttää soraa ja teollisuuden sivutuotteena kaivettua maa-ainesta tehdessään tiiliskiviä. Muuten maa-aines menisi kaatopaikoille. Nyt jätteen sijaan syntyy työpaikkoja.

Turha omistaa lastenvaatteita

Tuttavien kesken kierrätetään jo lastenvaatteita, mutta miksi omistaa niitä ollenkaan? Tämä on tanskalaisen Viggan liikeidea. Yritys tarjoaa laadukkaita, hyvissä oloissa valmistettuja lastenvaatteita kuukausimaksulla. Pienet vaatteet vaihdetaan isompiin, ja vuokra-ajan päättyessä ne pestään ja annetaan seuraaville. Britanniassa Islabikes toimii samoin lasten polkupyörien saralla.

Digitalous ja jakaminen

Uusi teknologia ja jo käynnissä oleva jakamistalous auttavat kiertotaloutta. Osaamme jo käyttää Airbnb’tä ja jotkut Uberiakin. Useampien hyödykkeiden jakaminen arkipäiväistyy. Autot esimerkiksi seisovat nyt useimmiten tyhjänpanttina ja moni ajaa yksin. Kehitteillä on paljon sovelluksia, joissa eri liikkumisen muodot julkisista kulkuneuvoista jaettuihin yhdistyvät älykkäästi. Digitaalisten palveluiden rooli korostuu, ja vanhaankin tuotteeseen voidaan myydä toimivampaa ja yhä hienompaa ohjelmistoa.

Kassava korvaa muovin

Brasiliassa yritys nimeltään CBPAK on kehittänyt muovia korvaavan pakkausmateriaalin kassavan tärkkelyksestä. Se kestää kylmää ja kuumaa ja on hygieeninen ruokatuotteita ajatellen. Käytön jälkeen paketit voidaan kompostoida, jolloin ne parantavat maaperää.

Rikkaiden utopia?

Monissa köyhissä maissa jätteiden käsittely ja kierrätys ovat vielä lapsenkengissä. Kiertotalous ei silti ole ajatuksena vieras: useissa kehitysmaissa resurssien säästeliäs käyttö on pakon sanelemaa arkipäivää, ja kiertotalouden sydämessä oleva ajatus siitä, että maksetaan vain kulutuksesta, on tuttua. Prepaid-puhelimet ja jopa prepaid-sähkö ovat esimerkkejä tästä.

Tehdään autonosat uudelleen

Yhdysvalloissa on jo autotehtaita, jotka ”uudelleenvalmistavat” varaosia autoihin rikki menneistä osista. Kunnostuksen jälkeen osille tehdään samat testit kuin uusille osille ja annetaan sama takuu. Palvelu on halvempi kuin uusien osien hankkiminen, ja ilahduttaa niitä asiakkaita, joiden autoihin ei varaosia enää muuten saa.

Pysähtyvätkö talouden pyörät?

Vaikka talouden toimintatapojen on muututtava, ei talous pysähdy kiertotaloudessa meillä eikä muualla, vakuuttelevat asiantuntijat. Ellen MacArthur Foundation on laskenut, että esimerkiksi Intia voisi vuoteen 2050 mennessä saada kiertotalouden avulla 527 miljardin euron lisätulot vuosittain. Se vastaa 30 prosenttia maan nykyisestä kansantuotteesta. Sitra puolestaan arvioi, että Suomelle kiertotalouden arvonlisä voisi olla 3,4 miljardin euron luokkaa vuosittain, vuoteen 2030 mennessä. Se on vajaat kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Maailman talousfoorumin ja Ellen MacArthur Foundationin laskelmien mukaan yksin Euroopassa voi syntyä puolisen miljoonaa uutta työpaikkaa kierrätysalalle.

Kännykkä korjaa itsensä

Puhelinyritys Motorola on jättänyt patenttihakemuksen älypuhelimen näytölle, joka korjaa itsensä halki mennessään. Kyseessä on polymeeri eli muovi, joka lämmetessään palaa ainakin lähelle alkuperäistä tilaansa. Harvardin yliopistossa taas on patentoitu niin ikään polymeereihin perustuva itsensä korjaava kumi, josta voi olla iloa autoilijoille ja teollisuudelle.

Lähteet: Sitra, Ellen MacArthur Foundation, ympäristöministerlö, The Guardian & Elinkeinoelämän keskusliitto

Kiertotalouden viisi teesiä

1) Luonto

Kulutetaan mahdollisimman vähän ja energiaa säästäen.

2) Tuotteiden valmistus

Toimitaan tehokkaasti ja käytetään hyväksi vanhoja tuotteita. Tehtaista voi tulla uudelleenvalmistuslaitoksia. Laitteista kehitetään pitkäikäisiä ja helposti huollettavia.

3) Palvelun­tarjoaja

Myytävä ”tuote” kuten pesukone, auto tai puhelin, on tyypillisesti palvelu, ja kulutustavarat asiakkailla vain vuokralla.

4) Kuluttaja

Käyttäjä osaa huoltaa laitteita helposti itsekin. Hän maksaa kuukausimaksua ja saa uusia (mutta kierrossa jo olleita ja huollettuja) laitteita määräajoin. Omistetaan vähän, jaetaan paljon.

5) Keräys, lajittelu ja jätteet

Mahdollisimman paljon osia saatetaan uusiokäyttöön ja materiaalia kiertoon. Energia ja kemikaalit otetaan talteen. Vain minimaalisesti jätettä päätyy kaatopaikoille. Ideaalimaailmassa jätettä ei synny ollenkaan, vaan kaikki ylijäämä on materiaalia muille tuotteille.