Kehitysyhteistyöhön kohdistuneet leikkaukset saivat presidentti Tarja Halosen vertaamaan istuvaa hallitusta Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpiin, joka on niin ikään ilmoittanut leikkaavansa kehitysavusta ja etenkin naisten oikeuksia tukevilta järjestöiltä.

”Hallitus leikkasi 40 prosenttia järjestöiltä. Se teki saman, mitä Trump tekee nyt”, Halonen sanoi kesällä Porissa järjestetyssä SuomiAreenassa.

Tarkalleen ottaen hallitus leikkasi järjestöjen kehitysrahoitusta 43 prosenttia, mikä tarkoittaa, että vuosina 2016 ja 2017 järjestöjen kehitysyhteistyölle on varattu enää 65 miljoonaa euroa valtion rahaa. Vielä vuonna 2015 vastaava summa oli 113 miljoonaa euroa.

Presidentti oli erityisen huolissaan siitä, kuinka osa projekteista jäi leikkausten takia pahasti kesken. Kansalaisjärjestöille pitäisi antaa enemmän aikaa reagoida, Halonen linjasi. Myös vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin mielestä kehitysyhteistyöleikkaukset toteutettiin tavalla, jolle ei löytynyt perusteita:

”Se ei ole järkevää rahankäyttöä. Se vaikutti hallitukselta poliittisesti motivoituneelta kostotoimenpiteeltä.”

On arvioitu, että leikkausten takia yli miljoona ihmistä jää nyt maailmalla ilman apua. Ministeritehtävänsä vastikään jättänyt Juha Rehula (kesk.) puolusti hallituksen toimintaa:

”Säästöt ovat totta ja leikkaukset ovat totta. Mutta perusviesti on, että sillä on merkitystä, miten rahat käytetään.”