”Kumarra kolmesti. Sitten voit rukoilla”, kuuluu ohje. Nuori mies vieressäni painaa otsansa punaiseen mattoon ja vaipuu rukoukseen. Edessäni loistavat valtavan Buddha-patsaan kullatut sormenkynnet.

On tiistaiaamupäivä Myanmarin suurimmassa kaupungissa Yangonissa. Temppelin ulkopuolelta kantautuu liikenteen melua, mutta pyhäkössä on hiirenhiljaista. Opas Ko Ko Shein kertaa buddhalaisuuden oppeja ja merkitystä myanmarilaisille.
”Uskonto on läsnä kaikkialla. Se on pysyvää.”

Viime vuosina kaakkoisaasialaisessa Myanmarissa on totuteltu muutokseen. Vuonna 2011 alkanut avautuminen sotilasdiktatuurista kohti demokratiaa on tuonut useita muutoksia ihmisten arkeen. Autojen määrä on moninkertaistunut ja merkkituotteet ovat vyöryneet kauppoihin. Älypuhelin on tavallinen näky kaupunkilaisen kädessä.

Uutta ovat myös entistä suuremmat turistiryhmät. Matkailijoita saapuu Euroopasta, Yhdysvalloista, Kanadasta ja Australiasta, sekä erityisesti naapurimaista Thaimaasta ja Kiinasta.

”Kyllä heitä riittää”, Ko Ko Shein sanoo ja väläyttää hymyn.

Kasvava turismi tuo elannon nuoren miehen perheelle. Ko Ko Shein toimii oppaana isoveljensä omistamassa City Holiday -matkatoimistossa. Pikkuveli puolestaan valmistaa thanaka-puusta kasvovoidetta matkailijoille.

Markkinoiden avautuminen on ollut onnenpotku sisaruksille. Vanhempien kuoltua 18-vuotiaalla Ko Kolla ei ollut mahdollisuutta jatkaa yliopistoon ja maksaa kalliita lukukausimaksuja. Onneksi isoveljen yritykseen tarvittiin lisää työntekijöitä. Ko Ko opastaa turisteja ja kaupittelee postikortteja.

Maaliskuun lopulla turistisesonki on kuitenkin päättymässä. Aurinko paahtaa Yangonia liki 40 asteen voimalla, ja sadekauden odotetaan alkavan lähiviikkoina. Keskustan turisti-infossa ei näy asiakkaita.

”Seuraavat kuukaudet ovat hiljaisia. Sesonki alkaa jälleen lokakuussa”, tiskin takaa kerrotaan.

Kauniisti istuviin vaatteisiin pukeutuneet naiset levittelevät esitteitä nähtäville. Kiiltävälle paksulle paperille on painettu lehtisiä maan suosituimmista turistikohteista: kaupallisesta keskuksesta Yangonista, kulttuurikaupunki Mandalaysta, tuhansien temppeleiden Baganista ja luonnonrauhaa tarjoavasta Inle-järvestä.

Pinta-alaltaan Kaakkois-Aasian suurimmassa maassa riittää sekä luontokohteita että kulttuuria ja historiaa. Etelässä rantoja huuhtelee Intian valtameri, pohjoisen ylängöt jatkuvat Himalajan vuoristona.

Asutusta Myanmarin alueella on ollut vuosituhansien ajan, ja yli sadan etnisen ryhmän perinteet värittävät kulttuuritarjontaa.
”Aasian eksoottisin ja kiehtovin kohde”, mainostaa turistiministeriön esite.

Turistiministeriö on asettanut kunnianhimoisia tavoitteita Myanmarin matkailulle. Päämääränä on, että vuonna 2020 maassa vierailee 7,5 miljoonaa ulkomaalaista turistia. Vuonna 2015 ulkomaalaisia matkailijoita oli 4,7 miljoonaa.

Kasvu on ollut ripeää, sillä miljoonan matkailijan raja rikkoutui vasta vuonna 2012. Sitä edeltävänä vuonna Myanmaria vuosikymmenet hallinnut sotilasjuntta oli ensi kertaa siirtänyt valtaa siviilihallinnolle.

Sisällissotaa käyvässä maassa kaikkialle ei kuitenkaan ole lupa matkustaa. Joillekin alueille pääsee vain hallituksen myöntämällä erityisluvalla, ja joihinkin kohteisiin ulkomaalaisilla ei ole lainkaan asiaa.

Aseellisia taisteluja hallituksen joukkojen ja eri etnisten ryhmien välillä käydään rajaseuduilla maan pohjois- ja itäosissa. Läntisestä Rakhinen osavaltiosta taas on raportoitu vakavista ihmisoikeusloukkauksista, jotka kohdistuvat alueen rohingya-muslimeihin.

Turistikohteissa sen sijaan on rauhallista. Yangonin tunnetuin nähtävyys, Shwedagonin temppelialue kylpee ilta-auringon säteissä. Sataan metriin kurkottava kultainen pagodi välkehtii kutsuvana.

Sadoista värikkäistä temppeleistä ja patsaista koostuva alue on yksi buddhalaisten pyhimmistä paikoista. Perimätiedon mukaan Shwedagonin pagodi rakennettiin yli 2 500 vuotta sitten Buddhalta saatuja kahdeksaa hiussuortuvaa varten. Shwedagonin tarkkaa rakennusajankohtaa ei ole pystytty selvittämään. Vanhin sitä koskeva kirjallinen merkintä on 1000-luvulta.

Paljaat jalat läpsyvät kiveyksellä, kun paikalliset ja turistit kävelevät temppelistä toiseen. Kenkiä tai sukkia täällä ei ole lupa pitää jalassa.
Alueen jo kiertäneet ranskalaiset Marie Remy ja Steve Fevrier nautiskelevat rauhallisesta tunnelmasta.
”Rakastamme buddhalaisuutta. Olemme vierailleet monissa buddhalaisuuden pyhissä paikoissa.”

Pariisilaispariskunta on Myanmarissa kahdeksan päivän matkalla. Reissun aikana on jo käyty Mandalayssa ja Baganissa. Erityisesti Bagan teki vaikutuksen.

”Sanat eivät riitä kuvaamaan, kuinka upeaa siellä oli! Kuvat eivät tee oikeutta, vaan se täytyy itse kokea”, Remy innostuu.

Remy ja Fevrier ovat matkanneet paljon Kaakkois-Aasiassa. Kiina, Malesia, Singapore ja Thaimaa ovat heille tuttuja kohteita. Myanmar eroaa niistä edukseen.

”Pidämme Thaimaasta, mutta täällä on autenttisempaa. Ihmiset ovat ystävällisiä, ja heihin on helppo tutustua.

Pisarat pärskähtelevät kasvoihin, kun kapea jokivene halkoo laineita. Moottori säksättää, mutta kyyti on tasaista.

Vaikka sesonki alkaa olla lopuillaan, Inle-järvellä riittää matkailijoita. Järvi sijaitsee Shan-osavaltiossa keskisessä Myanmarissa, ylängöllä noin 900 metriä meren pinnan yläpuolella. Aurinkoinen sää muistuttaa enemmän Suomen lämmintä kesäpäivää kuin Yangonin hiostavaa kuumuutta.
Järven rannoilla asuvat ihmiset elävät kirjaimellisesti veden varassa. Talot on rakennettu paalujen varaan, ja elanto saadaan kalastamalla sekä viljelemällä vihanneksia veden päällä kelluvilla kasvimailla.

Parhaiten Inle-järvi tunnetaan kalastajistaan, jotka tasapainoilevat yhdellä jalalla ohjaten samalla venettä toisen jalkansa varassa olevalla melalla. Aurinkoisena torstaiaamuna heitä tuntuu olevan kaikkialla. Osaan veneistä tosin kerätään vesikasveja kelluvien kasvimaiden rakennusaineeksi.
Ota kuva, kuski viittilöi ja hidastaa vauhtia. Yhteistä kieltä ei ole, mutta elekielellä pärjää pitkälle. Näytämme peukkua ja hymyilemme paljon.

Hymy vie muuallakin Myanmarissa pitkälle. Paikalliset ovat ystävällisiä ja kohteliaita – ja odottavat samaa vierailta.
Saksalaiset Nadine Dertmann ja Jutta Geisman allekirjoittavat väitteen. Nuoret naiset reppureissaavat ympäri maata kolmen viikon ajan.
”Ihmiset ovat niin ystävällisiä ja auttavaisia. Osallistuimme juuri kolmen päivän vaellukselle, ja meidät kutsuttiin teelle matkalla tapaamamme myanmarilaisperheen luo ”, he kertovat.

Naiset pitävät Myanmaria turvallisena – myös naismatkailijalle.
”Meillä ei ole ollut mitään ongelmia.”

Myanmar kiinnostaa myös Suomessa

Myös suomalaismatkailijoita kiehtoo myanmarilaisten aitous. Opastettuja matkoja Myanmariin järjestävät ainakin matkatoimistot Aventura, Olympia ja Mandala Travel.

”Eristyneisyyden ja rajoitetun matkailun johdosta Myanmar on säilyttänyt aitoutensa ja kulttuurinsa naapurimaitaan paremmin”, arvioi Miia Vilppula matkatoimisto Aventurasta.

”Myanmarista ovat kiinnostuneet Aasiassa paljon matkailleet, jotka ovat jo käyneet läpi muut Kaakkois-Aasian maat”, kertoo puolestaan matkojen käytännön järjestelyistä vastaava Sami Kullberg Mandala Travelista.

”Kulttuuri ja luonto”, listaa Olympian markkinointipäällikkö Sari Juurinen Myanmarin valtteja.

Opastettuja matkoja Myanmariin on järjestetty reilun kymmenen vuoden ajan.

”Selkeä piikki oli 2000-luvun lopulla ja 2010-luvun alussa, kun maa aukesi enemmän matkailulle. Tällä hetkellä kysyntä on ainakin Suomessa vähäisempää”, kertoo Mandala Travelin Sami Kullberg.

Aventuran arvio on päinvastainen.

”Suomessa kiinnostus Myanmariin on selvästi kasvussa”, Miia Vilppula sanoo.

Myanmar

Myanmar, entiseltä nimeltään Burma, on Aasian toiseksi köyhin maa Afganistanin jälkeen.

Asukkaita 51,5 miljoonaa. Yli 130 etnistä ryhmää.

Pääkaupunki Naypyidaw.

Britannian siirtomaa vuosina 1886–1942 ja 1945–1948.

Sotilasjuntta hallitsi Myanmaria noin viidenkymmenen vuoden ajan. Ensimmäiset vapaat parlamenttivaalit järjestettiin marraskuussa 2015. Käytännössä maata johtaa valtionkansleri Aung San Suu Kyi.

Talouskasvu yksi maailman nopeimpia, ennuste tälle vuodelle noin kahdeksan prosenttia. Strateginen sijainti Intian ja Kiinan välissä.

Myanmarissa käydään yhtä maailman pisimpään jatkuneista sisällissodista.

Rikkaat luonnonvarat: timantteja ja muita jalokiviä, mineraaleja, kaasua, öljyä ja puuta. Maailman toiseksi suurin oopiumin tuottaja.

Suomesta ei suoria lentoja. Esimerkiksi Bangkokin ja Singaporen kautta pääsee perille.