5.2.2024
On tärkeää, että Suomi näyttää esimerkillään, että avoin yhteiskunta, liberaali demokratia, oikeusvaltio, tasa-arvo ja markkinatalous ovat toimivan hyvinvointiyhteiskunnan kulmakiviä, toteaa presidenttiehdokas Alexander Stubb tenttivastauksessaan. Hänestä avain kestävään tulevaisuuteen on avoin keskustelukulttuuri.
17.1.2024
Lainsäädäntöä ei voida perustaa yksilötarinoihin, eikä siihen, että joku henkilö saattaa olla avuntarpeessa, sanoo presidenttiehdokas Jussi Halla-aho. Hänestä Suomen ulkopolitiikan tärkein arvo on puolustaa suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta.
8.1.2024
Presidenttiehdokas Sari Essayah näkee kehitysyhteistyön hyvin tärkeänä silloin, kun tuetaan yhteiskuntien rakenteita. Tärkeää on tukea kansalaisyhteiskunnan ruohonjuuritasoa, koska sieltä rakennetaan demokraattisten instituutioiden pohjaa.
20.12.2023
Presidenttiehdokas Olli Rehn vahvistaisi Suomen roolia ilmastodiplomatiassa sekä uudistaisi kansainvälisiä sopimuksia ja instituutioita. Samalla hän nostaa prioriteetiksi Suomen turvallisuuden takaamisen.
16.12.2023
Presidenttiehdokas Li Andersson ei koe globaalista oikeudenmukaisuudesta huolehtimista suomalaisten etujen kanssa vastakkaisena. "Ihmisoikeuksien noudattamien ei ole pois kansallisesta turvallisuudesta", hän sanoo.
15.12.2023
Presidenttiehdokas Mika Aaltolalle kansainvälisen sääntöperäisyyden vahvistaminen on tärkeää. Hän pitää suomalaisen yhteiskunnan keskeisenä voimavarana toimivaa kansalaisyhteiskuntaa, ja toivoo kaikkien maailman lasten pääsevän kouluun.
16.8.2022
Valitsimme kaksi houkuttelevaa kotimaan matkakohdetta loppukesäksi ja syyskauden aluksi.
2.6.2022
Venäjän hyökkäyssota on viimeistään osoittanut, että ilmastonmuutos ei ole ainoa syy siirtyä pois fossiilisista tuontipolttoaineista. Omavaraisuuden vahvistaminen on tärkeää myös turvallisuussyistä. Miten energiamurroksen on tarkoitus tapahtua?
16.5.2022
Ilmastokatastrofin välttämiseksi, meidän on muutettava talousjärjestelmäämme, sanoo talousantropologi ja kirjailija Jason Hickel. Globaalin pohjoisen ja etelän välinen kuilu ei poistu avustuksilla, vaan resurssien palauttamisella etelän käyttöön.
21.3.2022
Tuontituotekin kasvattaa energiajalanjälkeä, kun jälki lasketaan kulutusperustaisen, kauppatasoitetun, energiankulutuksen mukaan. Suomen kulutusperustainen energiajalanjälki henkeä kohden on maailman kärkeä.