• 15.2.2023

    Mikä meille riittää?

    Keskiluokka on määrittänyt Suomessa kuluttamisen normin. On oltava omakotitalo, kesämökki, kaksi autoa ja paljon muuta. Harva miettii, mitä kulutusjuhla ympäristölle aiheuttaa. Entä tulimmeko ajatelleeksi, että vaurastumisemme voi olla pois toisten ihmisten hyvinvoinnista, kysyy Anni Valtonen pääkirjoituksessaan.

  • 18.1.2023

    Saippuaooppera myy paremmin kuin politiikan avainkysymykset – Keniassakin

    Keniassa lehdistönvapaus on taattu perustuslaissa ja journalismi on vireää. Pinnan alta paljastuvat kuitenkin tutut ongelmat, kuten paine rahasta ja digitaalisuuden tuoma vaatimus nopeudesta, kirjoittaa Merja Määttänen kolumnissaan.

  • 15.12.2022

    Millaisen kuvan sinä näet maailmasta?

    Ilmassa on useita maailmanrauhaa ravistelevia ilmiöitä, jotka kytkeytyvät mediaan ja sananvapauteen. Käytämmekö sananvapauttamme niin hyvin kuin voisimme, kysyy Anni Valtonen pääkirjoituksessaan.

  • 5.12.2022

    Urheilufanit saavat rellestää kadulla, mutta ilmastoaktivistit eivät saa istua niillä – olisiko aika suoda katujuhlat kaikille?

    Urheilu on työkalu, joka laajensi ajatteluamme pienemmistä yksiköistä kansakuntaan. Nyt, kun ekokriisi ravistelee elämän perustuksia, on seuraavan harppauksen aika, kirjoittaa Heidi Nummi esseesään.

  • 15.11.2022

    Maailmassa on nyt 8 miljardia ihmistä – olisiko jo suomalaisen median aika saada västönkasvun faktat kuntoon?

    Vaikuttaisi siltä, että väestöpommeista ja -räjähdyksistä otsikoita repivät mediat unohtavat kokonaan katsoa ennusteiden loppupäätä, kirjoittaa kehityspolitiikan asiantuntija Eppu Mikkonen.

  • 10.11.2022

    Vieraskynä: ”Julkkikset eivät enää lähde tutustumaan kehitysyhteistyöhankkeisiin Nenäpäivässä. Mutta se on vasta muutoksen ensimmäinen askel”

    Nenäpäivä-säätiössä viestintää ja varainhankintaa on tänä vuonna katsottu yhdenvertaisuuslinssien läpi. Osa kritiikista vaatii asioita, joita on hyvin vaikea toteuttaa, kirjoittaa Riina Paasio vieraskynässään.

  • 9.11.2022

    ”Jos ihmisoikeudet ovat meille aidosti merkityksellisiä, olemme valmiita pitämään niistä kiinni, myös urheilukilpailujen kustannuksella”

    Urheilu ja politiikka eivät ole yksi ja sama asia. Niitä molempia yhdistävät kuitenkin niiden taustalla olevat ihmiset, jotka tekevät arvojensa mukaisia valintoja, Ujuni Ahmed kirjoittaa.

  • 18.10.2022

    Kenen tulisi maksaa ilmastotuhojen lasku?

    Hälyttävästi etenevän ilmastonmuutoksen inhimillinen hinta lisää kierroksia kansainvälisille ilmastoneuvotteluille marraskuussa. Ilmastokriisin tulilinjalla olevat valtiot vaativat teollisuusmaita kantamaan vastuunsa ilmastonmuutoksen seurauksista, kirjoittaa Fingon vaikuttamisviestinnän asiantuntija Johannes Hautaviita.

  • 13.10.2022

    ”Ihan turha on enää kenenkään sössöttää, ettei politiikka kuuluisi urheiluun”

    Politiikka on aina kuulunut urheiluun. Viime aikoina vallan mahtiareena on muuttunut tasa-arvoisemmaksi, mutta vielä herää kysymys: kenen keho näkyy ja miten, kirjoittaa Anni Valtonen.

  • 4.10.2022

    ”Puhe vihreästä kasvusta perustuu itsepetokseen”

    Päättäjille, yrityselämälle ja tavallisille kansalaisille voi olla vaikea kuvitella yhteiskuntia ilman rajatonta kasvua. Muutama helppo laskutoimitus paljastaa kuitenkin karun totuuden: oli kasvu kuinka "vihreää" hyvänsä, lopputuloksena on mahdoton yhtälö, kirjoittaa Fingon innovaatioasiantuntija Mika Välitalo.

Olet nyt varjossa ""staging"". Poistu