9.5.2022
Lihansyöntiä voitaisiin vähentää lainsäädännöllä ja lemmikkieläinten haitallinen jalostus pitäisi lopettaa. Suomessa turkiseläinten olosuhteet eivät ole merkittävästi muita maita paremmat, kertoo Animalian kampanjavastaava Tiina Ollila. Olilla vastaa eläinten oikeuksia koskeviin väitteisiin.
4.5.2022
2000-luvun taitteesta alkaen tyttöjen ja naisten osuus poronomistajista on ollut kasvussa. Yhä useampi poronhoitajan ammatin valitsevista nuorista on nainen. Nainen voi olla päätoiminen poromies ja poroperheen lapsista jatkajaksi sopii yhtä hyvin tyttö kuin poikakin. Aina näin ei ole ollut.
27.4.2022
Kokeneet toimittajat Minna Pyykkö ja Juha Laaksonen tuntevat suomalaisen luonnon, oravat, kimalaiset ja allit. Luontotoimittajan työtä ei tehdä pelkästään työpöydän ääressä, mutta jo kotipihalla voi kokea luontoelämyksiä.
20.4.2022
Suomen Eläinlääkäreiden Kehitysyhteistyöjärjestö (SEK) pyrkii luomaan maailman, jossa kaikilla eläimillä olisi mahdollisuus eläinlääkintään. Eläinlääketieteen parissa tehtävässä kehitysyhteistyössä on tärkeää huomioida kohteiden olosuhteet, sillä kaikkia toimintatapoja ei aina voida viedä Suomesta sellaisenaan.
20.4.2022
Maailman rytmejä ja globaaleja kysymyksiä. Tänä vuonna Maailma kylässä -festivaali järjestetään osittain livenä. Hybridifestivaali tarjoaa ohjelmaa teemalla Planeettamme rajat 23.–29.5.
13.4.2022
Tuotantotiloille syntyneet ja ilman kotia jääneet eläimet saavat turvakodeissa uuden elämän. Samalla pelastetut eläimet kertovat tarinaa siitä, mitä ihmisen ja eläimen välinen suhde voi parhaimmillaan olla.
13.4.2022
"Pörröhäntäinen ja tupsukorvainen orava on jokaisen suomalaisen lapsen tuntema villieläin - mutta onko se sittenkään kovin tuttu?" Arvostelussa kolme tänä vuonna julkaistua eläinkirjaa.
6.4.2022
Suuri osa maailman ongelmista johtuu ihmiskeskeisyydestä, sanoo Suvi Auvinen. Hän purkaa erottelua ihmisten ja eläinten välillä ja uskoo, että yritykset ja aktivistit haluavat useamman samoja kuin eri asioita.
23.3.2022
Kansallisia symboleja tutkimalla voi avautua uudenlaisia näkökulmia historiaan, kulttuuriin ja suomalaisuuteen, sanoo Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Teivainen tutkii hakaristin käytön historiaa Suomessa ja työstää aiheesta kirjaa.
21.3.2022
Maailman Kuvalehti haastatteli suomenvenäläisiä, jotka ovat sodan lisäksi huolissaan siitä, miten yhteiskunta muuttuu rajan takana.